tiistai 11. elokuuta 2015

KIITOS HYVÄSTÄ TYÖSTÄ

Olen tosiaan lähtenyt vanhasta työstäni yli 9 vuoden jälkeen. Tai siis 9 vuoden ja yhden päivän. Olin tänään uudessa työssäni ja kuulin ylläen nimeni. Entisen työpaikkani pomon pomo tuli luokseni ja ilmoitti, että hänellä on asiaa minulle. Hän oli tullut henkilökohtaisesti luokseni konttorilta joka sijaitsee yli 15km päässä. Mitä minä olin tehnyt?
Yllätyin suuresti, kun käteeni lykättiin lahjakortti. Kiitoksena hyvästä työstä. Olin aika otettu. 


Työntekijöitä pitäisi kiittää enemmän. Eikä välttämättä tarvitse edes näin avokätisesti. Edes joskus olisi kiva saada se kiitos. Se vaan auttaa jaksamaan paremmin. Ja myönnettäköön, että en itse pitänyt tehtyä työtä ihan näin suurena juttuna.
Mutta hyvälle tuntui!

sunnuntai 2. elokuuta 2015

KUUKAUDEN KULUTETUT

Taas on aika laittaa kuukauden kulutetut näytille.

Kuukausi numeroina:
4 päivää 11 tuntia aktiivista aikaa seurattu
203039 askelta laskettu
106.19 km askeleina mitattuna
81263 kilokaloria poltettu
18 passiivisuusleimat
 
Muista liikunnoista ei ole kunnollista tulosta, koska  sykemittari heittää ihan omia lukujaan lopussa olevan pariston vuoksi, enkä ole vieläkään saanut hankittua uutta sykevyötä joka olisi synkassa Looppiin.  
 
 
Tässäkin kuussa minulla on ollut lähes kaksi viikkoa pois ranneke. En ymmärrä miten sen unohtaminen on vaan niin helppoa. Toisaaltaan uusi työni vaatii rannekellon niin josko nyt tulisi sitten paremmin pidettyä. 
 
Tein muuten  29.7 oman askellusennätykseni! 
 
8 tuntia 27 minuuttia aktiivista aikaa seurattu
20920 askelta laskettu
11.25 km askeleina mitattuna
3611 kilokaloria poltettu
1 passiivisuusleimat
5 tuntia 19 minuuttia unta viime yönä 4 tuntia 29 minuuttia rauhallista unta 0 tuntia 49 minuuttia levotonta unta
85 % rauhallista unta
 
Tuona päivänä tavoitteeni täyttyi 107%. Erikoisen asiasta tekee se, että maanantaina 29.7 tavoiteprosentti oli 108% ja 19149 askelta. 
Tältä kuulta odotan kyllä paljon, koska uusi työ on täysin erilaista mitä aikaisemmin. Vaikka olen ollut todella väsynyt töiden jälkeen, mutta samalla tuntuu ihanalle, että tavoitteet menneet yli lähes joka päivä!  

lauantai 1. elokuuta 2015

SINISEN KUUN TAIKA

Tämä kuu ei ole sininen kuu, vaan vanha kuva arkistosta.
Englanninkielisellä sanonnalla "Once in a blue moon" (suom. kerran sinisen kuun aikaan) tarkoitetaan jotakin, joka tapahtuu todella harvoin. Tässä kuussa ilmiö tulee toteen, kun saman kuukauden aikana on nähtävissä yhden täysikuun sijaan kaksi täysikuuta. 

Kaikki luonnonilmiot, jotka tapahtuvat todella harvoin on aina jotenkin taianomaisia. En tiedä johtuiko eilinen sattumus blue moonista, mutta täydellinen ajoitus siihen sai minut ehkä uskomaan niin. 
Tiedättekö sen tunteen, kun teet jotain arkipäiväistä asiaa ja joku ihminen tulee mieleen täysin sattumanvaraisesti. Minulle kävi eilen niin. Tosin en tehnyt mitään järkevää, vaan makasin sohvalla ja katsoin niinkin tasokasta elokuvaa, kuin: 10 things i hate about you. En osaa sanoa miksi tai miten mieleeni tuli "Sammakko". Elokuvassa ei ollut viitteitä yhteiseen aikamme. Kyseinen ihminen vaan todellakin ponnahti mieleeni. Elokuva jatkui ja Sammakko pyöri päässäni. Mitä hänelle kuului ja olikohan kaikki hyvin? En tiedä miksi en saanut ajatukseltani rauhaa vaan aloin näppäillä puhelintani. Katsoin, koska Sammakko oli ollut viimeksi what´s apissa. Ihan kuin se jotain minulle kertoisi. Viime käynnistä oli noin 6h aikaa. Mietin voisinko laittaa hänelle viestiä. Mitä minä kirjoittaisin? Moi! Onko kaikki hyvin? Viesti kuulosti omasta mielestänikin jo niin typerälle, että päätin jättää sen lähettämättä. En tiedä miksi tunne siitä vahvistui ettei kaikki olisi kunnossa. Laskin puhelimeni ja mietin, että: Nyt jos puhelimeni soi...
Ajatuksesta ehti kulua minuutti tai kaksi, kun puhelimeni todella piippasi. "Moi. Mitä sä teet nyt?" Se oli, kuin olikin Sammakko. Taustatietoina on kerrottava, ettemme ole ollut Sammakon kanssa juurikaan missään tekemisissä. Hän laittoi kesän alussa viestin minulle ja seuraavan sitten RuisRock -viikonloppuna. Tämäkin oikeastaan siksi, että olimme puhuneet RuisRockista aikaisemmalla kerralla. Tätä ennen olemme olleet noin vuosi sitten missään tekemisissä. Ruississa minä kyllä näin Sammakon, mutta käytin loistavaa piiloutumistekniikkaa ja laitoin käteni ohimolle ja peitin noin toisen silmäni. Ja kyllä, Sammakko ei nähnyt. 
Olin hetken täydellisen hölmistynyt viestistä. Pätin kuitenkin vastata. Olihan Sammakko nähnyt, että olin lukenut viestin. "Leffaa katson ja olen juuri menossa nukkumaan". Viesti, joka sai minut hämmästymään entisestään tuli todella nopeasti viestini jälkeen. "Tuli kamala hätä susta". Mitä? Miten voi olla, että ajatuksemme olivat kulkeneet samalla tavalla? Laitoimme illan aikana vielä muutaman viestin, jotka pysyi täysin asiallisella tasolla. En kyllä kehdannut sanoa, että olin juuri ajatellut häntä samalla tavalla.
Olen miettinyt asiaa vielä tänään. Miten voi olla, että ajatuksemme oli toisissamme noin samalla tavalla ja samaan aikaan. En tietenkään tiedä kuinka paljon Sammakko ajattelee minua. Voin vaan sanoa kuinka paljon minä ajattelen häntä. Itse en koe, että ajatukseni pyörisi hänessä juurikaan. Toisinaan hän tulee mieleeni jostain asiasta tai tapahtumasta. Ajatukset lipuvat kuitenkin nopeasti nykypäivänä muihin asioihin. 

Tapahtuiko sinulle sinisen kuun aikaan mystisiä asioita? Entä, onko sinulle sattunut vastaavankaltaisia ajatuksien yhdistymisiä jonkun kanssa?