maanantai 18. toukokuuta 2015

TUTTU JA TURVALLINEN

Tiedätte sen tunteen, kun menee aamulla töihin ja tietää heti mitä pitää tehdä. Työmatkan maisemat ovat olleet samat jo vuosien ajan ja mikään ei ole muuttunut. Vuodet vierii ja kevät vaihtuu syksyksi ja taas kevääksi. Tuttua ja turvallista. Pian jo kymmenen vuoden ajan. Vaikka kaikki muu muuttuu niin työ on pysynyt samana.
Näin viime viikolla työpaikkailmoituksen ja lauantaina tein hakemuksen. Tänään sieltä sitten soitettiin ja ensi maanantaina on työhaastattelu. Kaikki tapahtui todella nopeasti. Mikään ei tietenkään ole kiveen kirjoitettu vielä, mutta tiedän olevani vahvoilla. Tuleva pomoni on jo "aikaisemmassa elämässäni" ollut työkaverini.
Toki olen innoissani JOS uusi työ tulee toteutumaan, mutta kolikolla on kääntöpuoli. Tiedän, että minulla riittäisi töitä tämän hetkisellä työpaikallani. Uusi työ olisi uutta. Kokonaan uusi hanke, jota on tehty vasta piloottina. Mitä tapahtuisi, jos hanke ei kantaisi? Jäisin työttömäksi.
Olen 31-vuotias ja ollut 9 vuotta samassa työpaikassa. Miltä se näyttää työnantajan silmin? Kertooko se laiskuudesta, ettei ole jaksanut hakea mitään muut, vai pitkäjänteisyydestä? 

Jos lähden seilaamaan uuteen työhön niin uppoaako laiva?
Kyllä ihminen voi olla innoissaan ja peloissaan samaan aikaan. Se on todella outoa ja laittaa mahan sekaisin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti