tiistai 16. syyskuuta 2014

MENNÄÄKS METSÄÄN

Tiedätte varmaan sen innon, kun keksii jonkun hyvän jutun ja tajuaa sitten vasta myöhemmin, kuinka A vaikeaa se on ja B tarvitsisi ehkä jotain taustatietoja. Minulle kävi näin, kun kaverini pyysi minua sienestyskaveriksi. Loistava idea! Päivä lukkoon ja ämpäri kainaloon.
Sienestyksessä tärkeää on ensinnäkin tuntea sienet. Minä tunnen kanttarellin ja kärpässienen. (Nykyisin myös suppilovahveron). Eli eipä kamalan laajalla skaalalla. Toinen mikä kannattaa tietää niin on tuo sienestysaika. Voin kertoa, että nyt se ei enää ole. Kanttarellit on jo hieman ylikypsiä. Kolmas tärkeä asia on tietää missä esimerkiksi kanttarellit kasvaa. Neljästä metsästä löytyi yhteensä neljä sientä...



No mukava reissu meillä oli vaikkei saalis kamalan suuri ollutkaan. Ystävälläni oli sienikirja mukana ja lähes jokaisen sienen kohdalla kävimme kirjasta läpi mikä sieni oli kyseessä. Eräs metsä oli jo lähes loppuun kaluttu, mutta löysin pienen mättään täynnä kauniita sieniä. Innostuin ja ystävättäreni ryntäsi paikalle. "ÄLÄ KOSKE NIIHIN"! Sienen nimeä en muista, mutta ne oli kolmen ristin myrkkysieniä.
Tein kaikista neljästä kanttarellista kuusi sienipiirakkaa. Varsinainen Jeesus. Kai niitä sienipiirakoiksi voi sanoa jos niissä on sieniä? Mukana on myös paljon sipulia ja soijarouhetta.


Mutta ensi vuonna. Varmasti olen oikeaan aikaan oikeassa paikassa. Minulla on nyt kuitenkin vuosi aikaa opiskella sienestystä. :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti