lauantai 31. toukokuuta 2014

ARVONTA

Mietin tuossa eräs päivä, että viime arvonnassa on jo tovi aikaa. Itse asiassa tarkistaessani asiaa kävi ilmi, että yli vuosi! Alkoi oikein hävettää, koska mielestäni jokainen lukijani on palkkionsa ansainnut. Olen nimittäin monesti saanut niin hyvän mielen kommentteja lukiessani.

Mitäs tällä kertaa arvotaan? Pieni c-kasetin mallinen mp3 soitin 2gt muistikortilla, kuulokkeet ja usb piuha, jolla musiikkia pystyy siirtämään soittimeen. Olen ostanut itse soittimen ebaystä ja se on käyttämätön.



Arvontoihin on jo muodostuneet tutut säännöt:

Yhden arvan saat, kun kerrot hyvän treenibiisin ja jätät samalla sähköpostisi tähän postaukseen.
Kaksi arpaa saat, jos olet julkinen lukija bloggerin kautta tai liityt lukijakseni.
Kolmannen arvan saat mikäli jaat tämän arvonnan omassa blogissasi (kuvaa saa käyttää).

Ja hei, kirjoita monellako arvalla olet mukana! Mikäli voittajaan en saa yhteyttä viikkoon arvonnan suorittamisesta pyörähtää arvontakone uudelleen. (Arvonta suoritetaan uudelleen tarvittaessa 22.6)

Osallistuminen arvontaan alkaa NYT ja päättyy 15.6 klo 18:03

Onnea arvontaan!

torstai 29. toukokuuta 2014

BLOGGAAMINEN

oletteko huomanneet että blogin päivittäminen on harventunut monella bloggarilla. onko asia näin vai tuntuuko minusta vain siltä? olen myös huomannut että oma päivitys vauhtini on harventunut vuoden takaisesta roimasti. parhaimmillaan päivitin kerran päivässä blogiani (joinain päivinä jopa kahdesti). nykyään blogi päivittyy joitain kertoja viikossa. johtuuko se siitä että kaikki on kirjoitettu vai onko blokkaaminen kokenut pienen notkahduksen? olen tämän vuoden aikana miettinyt useamman kerran jopa blogini lopettamista mutta tullut aina siihen tulokseen että parempi kirjoitella harvemmin kuin lopettaa kokonaan. tällä hetkellä omaa kirjoittamista rajoittaa tietokoneen huolto... taas kerran... tabletilla kirjoittaminen ei oikein innosta. niinpä tämä postaus on kirjoitettu puhe toimintoa käyttäen. pisteen jälkeistä suurta kirjainta ei siis tämän vuoksi ole. itse asiassa ihan hauska toiminto. ja yllättävän hyvin jopa toimii.
toivon saavani tietokoneen pian takaisin sillä ensi viikolla minulla alkaa jo kauan odotettu kesäloma. lähdemme sammakon kanssa ensiviikolla tukholmaan ja sitten mökille kunhan Sammakko saa koulu asiat hoidettua. pidän 3 viikkoa nyt ja viikon vielä myöhemmin. 3 viikkoa tuntuu niin lyhyeltä ajalta viettää lomaa, kun olemme suunnitelleet Sammakon kanssa koko kolmeksi viikolle hirveästi tekemistä. tosin en oikein tiedä millä fiiliksellä lomalle lähden töistä, sillä satutin polveni noin kaksi viikkoa sitten ja vähän tuntuu siltä että loma saattaa alkaakin sairaslomana. :-\
huomenna on kuitenkin viimeinen työpäivä. sen kunniaksi lakkasin kynteni pantterimaisesti.


hieman köpö teksti nyt tämän ääniohjauksen vuoksi mutta tulipahan kokeiltua. :-) 

lauantai 24. toukokuuta 2014

HÄPEÄ

Luulin, että olin elänyt jo sen häpeäajan ohi. En vasinaisesti nimittäin ole hävennyt omasta puolestani pitkään aikaan. (Toisten puolesta kyllä). Olen kohtalaisen sinut itseni kanssa, mutta tänään olisin halunnut vaan hukuttautua.
En ole pitkään aikaan nähnyt P:tä. Ja kyllä. Tottakai näen hänet silloin, kun vähiten haluaisin. Olin syvänveden jumpassa puuskuttamassa, kun huomasin P:n. Huomasin myös, ettei hän huomannut minua, joten olin "turvassa" altaassa, koska en välttämättä jostain syystä halunnut näyttäytyä puuskuttavana hylkeenä P:n edessä. Päätin, että pysyn altaassa niin kauan, kun nään P:n häipyvän. No, tunti loppui ja jumpassa käytettävät välineet tuli viedä takaisin. Jes! Pakko nousta ylös!
Käytän omaa vyötä vesijumpassa, koska tunnen vyöni. Tiedän kuinka se kannattelee ja se on aina oikean kokoinen. Vein "naamat" koriin ja juoksin äkkiä takaisin altaaseen. Olisin vaan halunnut hukuttautua. Toisaaltaan eihän siinäkään mitään järkeä olisi, koska olisin kerännyt vaan sillä enemmän huomiota ja toisekseen hukuttautuminen ei olisi onnistunut vesijuoksuvyön vuoksi.
Vedin puolen tunnin ylimääräisen treenin sen vuoksi, kun en halunnut nousta altaasta, koska P olisi ehdottomasti nähnyt minut.
Kun pääsin altaasta pois myönnän, että olin aika loppu. Olin juossut 45 min ennen jumppaa ja ollut 45 min jumpassa ja tehnyt lisätreenin häpeän vuoksi. Kävin suihkussa rauhassa ja saunassa. Puin rauhassa ja tajusin, että olin unohtanut palautusjuoman kotiin. Hitto.
Menin uimahallin kahvioon ja soitin yhden puhelun. Palautusjuomaa ei ollut kahviossa joten otin kaakaon. (Iltapäivälehdessä oli, että se on paras palautusjuoma). Menin istumaan pöytään, niin eiköhän P pyrhähdä paikalle. Hän tuli pikkutytön kanssa kahvioon ostamaan tytölle juotavaa.


Siinäkin kohtaaminua hävetti. Ehkä se, että olin kytännyt P:tä silmä kovana puoli tuntia. Ehkä se, että P loi katsahduksen vesijuoksuvyöhöni.
P jäi juttusille ja juttelimme itseasiassa aika pitkään. No siis todellisuudessa ehkä joitain minuutteja, mutta se tuntui pitkältä ajalta. Varsinkin, kuin olin ilman meikkiä, tukka märkänä ja "pahan näköinen". P esitteli pikkutytön minulle ja minut pikkutytölle tosi kivana tätinä. Tuntui aika kivalle. Jutustelutuokion jälkeen P kertoi, että oli aika mennä päiväunille, mutta nähdään! Juu nähdään vaan.
En tiedä miksi P on vieläkin niin "vaikea pala". Sammakon kanssa kaikki on kuitenkin niin hyvin...

Onko tämä normaalia? Mitä sinä olet hävennyt viimeksi?

perjantai 23. toukokuuta 2014

KESÄN ENSIMMÄINEN


Siitä se sitten lähti. Kesän ensimmäiset hääkuvaukset. Olemme siis virallisesti nyt kesässä.

sunnuntai 18. toukokuuta 2014

BUZZADOR: THERMACARE

Olen buzzador ja saan toisinaan testiin sitä kautta erilaisia tuotteita. Tällä kertaa olin iloinen päästessäni mukaan testaamaan ThermaCare:a ja ennen kaikkea selän kivunpoistoa.
ThermaCare on tuote, joka poistaa kipua lämmöllä ilman lääkeaineita. Ihan mahtavaa, koska minäkin olen toisinaan joutunut syömään koviakin kipulääkkeitä selkäni vuoksi. 
Tutustuin ensimmäisen kerran tuotteeseen viime vuonna elokuussa, kun lähdin Lontooseen. Selkäni oli kipeämpi, kuin koskaan aikaisemmin. Pahin jakso kesti vuorokauden jolloin en päässyt jaloilleni ollenkaan. Ollenkaan! Lähtöön oli tuolloin kaksi päivää aikaa ja tuntui mahdottomalle edes miettiä kuinka pääsisin koneeseen tai... No liikkua ylipäätään!
Niin kuin vuodentakaisesta kuvasta näkyy lääkkeet olivat kohtalaisen kovat. Nappasin vielä ThermaCare paketin kainaloon hakiessani lääkkeet ja kyllä kannatti! Sain nimittäin yhdellä vyöllä selkäni siihen kuntoon, että pääsin matkaan! Ja huomattokoon, että tosiaan 48h aikaisemmin minulla oli selkä siinä kunnossa, etten päässyt jaloilleni ollenkaan!



ThermaCare lämpötyyny aktivoituu päästyään kosketuksiin ilman kanssa ja lämpenee asteittain noin 30 minuutin ajan hoitolämpötilaan (40 C). Tyyny pysyy lämpimänä 8 tuntia, minkä jälkeen vaikutus kestää vielä seuraavat 8 tuntia. Tämä riitti minun selkäkipuuni.
Paketissa on kaksi tyynyä/vyötä. Sen saa näkymättömästi vaatteiden alle piiloon ja se pysyy hyvin paikollaan. 

Paketissa on kaksi vyötä. Lontoon reissulle otin toisen vyön vielä mukaan vaikka vaikuttikin, etten tarvitsisi sitä ollenkaan. Onneksi otin. Vaikka selkä olikin kunnossa tarvitsin tyynyä ihan johonkin muuhun. Voin nimittäin kertoa, että Lontoon Stanstedin lentoasema on kylmä! ThermaCare auki ja istumaan päälle. Olisin ilman tyynyä jäätynyt pystyyn! Eihän tyyny kamalan suuri ollut, mutta parempi sekin, kuin ei mitään! Kannattaa siis olla pieni lämmön lähde aina mukana.
Mutta ei niin hyvää, ettei jotain huonoakin. Isälläni on selkä toisinaan todella kipeä. Annoin ThermaCare paketin hänellekin kokeiluun ja isi lukikin paketin käyttöohjeet huolella. Hän huusi olohuoneesta keittiöön, että tämähän on vaarallinen! No käyttöohjeissa mainitaan mm., että yli 55 vuotias ei saa käyttää tyynyä paljaalla iholla tai tuote voi aiheuttaa palovammoja... Pahinta isälle oli, että jos tyyny hajoaa pitää heti ottaa yhteyttä lääkäriin. No, tuotetta jo käyttäneenä sanoisin, että riski hajoamiselle on aika olematon. Palovammat ehkä mahdollisia, mutta sekin riski on mielestäni pieni.
Suosittelen tuotetta selkävaivaisille henkilöille, joille kipuun helpoittaa esimerkiksi mikrossa lämmitettävä lämpötyyny. ThermaCare sopii tosiaan myös vaatteiden alle joten selän takia ei enää tarvitse ehkä jäädäkkään makaamaan.

Sinäkin voit olla buzzador ja päästä buzzaamaan kaikkia uusia juttuja MAKSUTTA. Voit laittaa minulle sähköpostia bloginopso(a)gmail.com tai käydä buzzadorin sivuilla liittymässä. Katso myös tunnisteista mitä olen aikaisemmin päässyt buzzaamaan. Buzzaaminen ei ole rasite vaan enemmän sellainen odottamisen arvoinen juttu. 

lauantai 17. toukokuuta 2014

ILOINEN YLLÄTYS

Valjelläni oli eilen syntymäpäivä. Hän järjestikin päivään oikein iloisen yllätyksen. Ajattelin päivällä laittaa veljelleni onnittelun facebookkiin. Kirjoitin oman onnittelun ja selailin muiden onnitteluja. "Onnea ja tervetuloa bäkkiin". Jäin miettimään bäkkiin sanaa ja se sai soittamaan äidilleni.

Äiti ei vastannut puhelimeen joten soitin isälleni.

- Tiedätkö K:n paluusta jotain?
- E eeen.
- Ei kun oikeasti. Mä kysyn nyt uudelleen. Tiedätkö K:n paluusta jotain?
- No se seisoo tossa vieressä.

Huusin puhelimeen, että miksi minulle ei taaskaan ole kerrottu mitään. Isä kertoi, ettei hänkään tiennyt mitään aikä äiti tietäisi vieläkään mitään. K halusi yllättää. Kävellä keittiöön ja huutaa, että on se kumma, kun ei syntymäpäivänä saa kakkua ja kahvia. 
Olen iloinen, että veli teki matkan. Ei hän eilen paljoa ehtinyt kertoa, mutta sen minkä ehti niin olihan tuo aika seikkailu ollut. Olen kuitenkin iloinen, että hän tuli takaisin. Jatkuva huoli on nyt ohi.

Niin ja miten se äiti reagoi. No, niin kuin aina, äiti tietää aina kaiken. Äiti oli yöllä yrittänyt soittaa, koska maassa jossa K: piti olla oli kello 6h edellä. Puhelimeen ei kuitenkaan saanut yhteyttä ja tämä tieto tuli sitten ruotsiksi puhelimesta. Siitä äiti tiesi.

Niin ja kuinka erilaisena veli tuli takaisin? No ei tullut. Samat tyhmät jutut edelleen. Hyvä niin!

perjantai 16. toukokuuta 2014

MÄ EN TARVITSE

Minähän olen aina sanonut, etten tarvitse langatonta verkkoa kotiini, koska minulla minulla on taloyhtiön netti ja langaton netti nostaisi yhtiövastiketta. Jos tarvitsen langattoman, varastan naapurin suojaamattoman netin tai jaan puhelimen netin. No, naapuri oppi suojaamaan netin jossain vaiheessa ja käytin toisinaan puhelinta tukiasemana. Toisaaltaan, eipä tuota puhelinta tullut käytettyä tukiasemana, kun eipä sitä kamalasti tarvinnut ja onhan tuo aika kuluttavaa puhelimellekin. Päätinkin tänään marssia erääseen geellä alkavaan elekroniikkakauppaan ja ihan kysyä onko jotain laitetta jolla ongelmani saataisiin ratkaistua heti ja pienellä vaivalla. Mielellään myös niin, ettei yhtiövastikkeeni nousisi. Kyllä. Hinta 69 euroa. Jensen Air:Link. Ihan mahtavaa! Myyjä oli todella mukava. Hän tiesi heti mitä laitetta olin tulossa ostamaan. Paketti käteen ja ulos. Noin 1,5 min paketin avaamisesta minulla olikin toimiva langaton netti.
No mikä sai minut hankkimaan langattoman netin? Se on se toinen asia mitä en todellakaan tarvitse. Tabletti. Olen aina sanonut, etten tarvitse tablettia. Enkä ihan oikeasti tarvitsekaan. Isäni kuitenkin halusi sellaisen syntymäpäivälahjaksi ja kommunikaatiokatkon vuoksi koneita tulikin kaksi. Äitini oli nimittäin myös tilannut laitteen vaikka minulla oli käsitys, että minä tilaan. No, olisihan toisen laitteen voinut palauttaa, mutta mietin, että tarjous oli kuitenkin hyvä ja läppäri on ollu viime aikoina aika arvaamaton.

Päätin siis pitää laitteen. Olisin ollut aika kovis, mikäli olisin laitteen palauttanut.


Siinä se sitten on. Isän mielestä kaikkien laitteiden ei tarvitse olla mustia, joten tilasin punaisen. Äiti oli tilannut valkoisen. No, punainen jää nyt minulle. Onhan läppärinikin punainen HP.

Tabletin omistajat? Onko laite turhake vai onko siitä oikeasti jotain hyötyä?

torstai 15. toukokuuta 2014

TREENI SOITTOLISTA

Ostin vedenkestävän mp3 soittimen. Käynhän vesijuoksemassa viikottain. Soitin on hyvä ja käytössäkin ollut jo muutamia kertoja. Mutta ne biisit. Kaikki biisit eivät olekaan niin hyviä treenatessa, kuin muuten kuunnellessa. Kysymys kuuluukin mitä musiikkia sinulla on treenimusiikkina? En ole mikään räpin ystävä, että sitä on oikeastaan aika turha ehdottaa, mutta kaipailen treenaamiseen hyvärytmistä rock musiikkia.

Esimerkiksi Volbeat on osoittautunut hyväksi vesijuoksubiisiksi


keskiviikko 14. toukokuuta 2014

HITSI

Tietokone teki sen taas. Lakkasi toimimasta. Vein koneeni luottohuoltoon ja normaalin 24h sijaan kone oli melkein viikon huollossa. Pahinta tässä on, että ongelmaa ei saatu korjattua ja koneen uudelleen asennus olisi edessä. Hitsi.
Kävin hakemassa koneen kotiin hetkeksi ja vien sen muutaman viikon päästä takaisin. Kaikki tärkeät tiedostot ulkoiselle kovalevylle. Harmitus on kieltämättä suuri. Kaikkiin ohjelmiin ei ole enää asennuslevyjä ja argh! Oma kone kun on oma kone. Kaikki on minulle räätälöity. Harmitus on etenkin kova, kun minulla ei ole pienintäkään suunnitelmaa "vaihtaa" konetta. Tällä tarkoitan sitä, että vaikka kuoret on samat niin sisältöhän on kuin uusi korjauksen jälkeen. Ja tiedän, että kun saan koneeni takasin niin siinä kestää taas hetki, kun kaikki kirjanmerkit ja tarpeelliset ohjelmat ovat taas paikoillaan.
Nyt täytyy laittaa sormet vielä ristiin, ettei ennen korjausta kone pamahda lopullisesti. (Tuskin). Ensi viikolla olisi kuvattavana häät.. Eletään jänniä aikoja.


torstai 8. toukokuuta 2014

SALA FANI

On taas se aika vuodesta. Euroviisut. Olen ihan lapsena tykännyt katsoa euroviisuja. Se oli se lauluohjelma joka tuli koko yön. Ainahan minä lapsena nukahdin ennen pisteidenlaskua, mutta aina sitä oli kiva kuunnella.
Vuosi 2006 ja Suomi voitti euroviisut. (Kyllä siitäkin on jo 8 vuotta aikaa). Sinä vuonna jotenkin viisufanius repesi. Tilastovihko ja taustatutkimukset. Tajusin, että euroviisuja voi fanittaa. (Myös heterona). Sinä vuonna hankin hankin ihan typerää nippelitietoa millä ei todellakaan tee yhtään mitään. Kuten esimerkiksi vuonna 1969 neljä maata sai saman pistemäärän ja kaikki julistettiin voittajiksi. (Onneksi en muista maita sentään enää).
On ehkä erikoista, että UMK on minulle kohtalaisen yhdentekevä, mutta olen todella syvällä euroviisuissa. Kisastudioon kuuluu aina jotain herkkuja ja euroviisuja katsotaan todella tarkkaan ja hiljaa. Kyllä, koko elämä loppuu euroviisujen ajaksi.
Nyt minulla on suuri ongelma. Sammakko. Meillä on ollut nyt todella vähän yhteistä aikaa tenttien ja huonojen työvuotojen ansiosta. Sovimme, että vietämme yhteisen viikonlopun ajatuksella "puhelimet kiinni". Sammakko kyllä katsoo viisuja, mutta ei todellakaan sillä pieteetillä, kuin minä. Ongelma on nyt siinä, että peruakko yhteinen viikonloppu ja katsoa euroviisut "rauhassa", olla Sammakon kanssa viikonloppu ja näyttää kuinka hullu olen, vai - katsoa viisut puolella silmällä? Mikään vaihtoehto ei oikein tunnu hyvälle. Toisaltaan enhän minä tiedö onko Sammakkokin sala fani. :D
Pian voidaankin jännittää Suomen poikia. Veikkaan finaalipaikkaa niin, että heilahtaa. Onnea matkaan pojat!


keskiviikko 7. toukokuuta 2014

VITSIHATTU

Tiedättekö sen fiiliksen, kun äiti kantaa vintiltä kaikkea ihme lappuja, johon on liimattu villalankaa ja nappeja. Niin siis hienoja taideteoksia, joita on tehty vuonna nakki. No, yksi päivä äiti laahasi sitten tämän:


Ai mikä se on? No ne on vitsihattu. Kai kaikilla nyt vitsihattu on ollut? Ai ei vai? No, vitsihattu on sellainen, joka päässä keksii kamalan hyviä vitsejä. Niin kuin erimerkiksi hattuun kirjoitettu klassikko (ei oma): Mies meni kauppaan ja pyysi lihaa, jauhelihaa. Mahtava vitsi!
En tiedä mitä teen vitsihatulla, mutta ei sitä voi oikein poiskaan heittää. Hattu on aivan hirveä ja nykyään ihan liian pienikin, mutta pakko se on säästää.
Oletko sinä tehnyt jotain vastaavaa? Siis jotain, jonka uudelleen näkeminen aiheuttaa samaan aikaan hilpeyttä ja kamalaa häpeää, mutta lopulta kuitenkin olo kääntyy siihen, että pakko säästää..

tiistai 6. toukokuuta 2014

VESIJUOKSU

Olen aina pitänyt vesijuoksua mummolajina. Nolona mummolajina. Toisinaan olen jopa hävettänyt niiden mummojen puolesta! Kolmekymppisenä olen ilmeisesti huomannut olevani kukkahattumummo. Ostin kuulkaas vesijuosuvyön kertakokeilun jälkeen ja samaan rytäkkään vielä uintisukat! Nyt sitten juoksen muiden mummojen kanssa ympyrää. Itseasiassa viimekerralla mietin, kuinka allas näyttää isolta padalta, jota pyöritetään isolla kauhalla. Ihmiskeiton sattumat pyörivät samaa tahtia keitoksessa.


Vesijuoksu on kuitenkin ollut mukavaa. Ainoa mitä itse kaipaisin harjotteluun on tahti. Tähänkin on tulossa muutos, kun ebaystä tilaamani vedenkestävä soitin tulee. Ja siitä puheen ollen tilasin niitä kaksi, joten pientä arvontaa on luvassa! :)

Onko vesijuoksu teidän mielestä maailman noloin mummolaji? :D

maanantai 5. toukokuuta 2014

PATALEIPÄ

Niin kuin varmasti jokainen lukijani on huomannut niin en ole mikään jauhopeukalo. Ruokaa teen kyllä, mutta leipominen ei oikein ole mun juttu. Enää. Joskus nuorempana olin kova tyttö leipomaan, mutta sitten jauhopeukalo jotenkin hajosi.
Nyt olen kuitenkin löytänyt leipäohjeen joka 1 vie kielen mennessään ja 2 on niin helppo, että minäkin osaan!


Pataleipä tai blogileipä on tosiaan maailman helpoin valmistettava. Moni on varmaan jo ehtinyt leipää tekemäänkin. Se on rapea pinnasta ja todella kuohkea sisältä. Resepti on helppo, kunhan ymmärtää laittaa sen padan sinne kylmään uuniin lämpenemään ennen, kuin laittaa taikinan uuniin.

PATALEIPÄ

7dl vehnäjauhoja
1/4 tl kuivahiivaa
2tl suolaa
3,5dl vettä (42 asteista)

Sekoita kuivat aineet keskenään, kaada vesi joukkoon ja sekoita taikina sekaisin. Taikinan tulee olla todella löysää, älä siis lisää jauhoja äläkä vaivaa taikinaa! Peitä taikina liinalla ja anna kohota 12-18 tuntia.

Laita uuni päälle 200 asteeseen ja laita pata (ilman kantta) lämpenemään samalla kylmään uuniin. Uunin ja padan lämmettyä heitä taikinapallo kuumaan pataan, laita kansi päälle ja paista puoli tuntia. Ota kansi pois ja paista vielä ilman kantta 15 minuuttia.

Huom! Pata laitetaan uuniin yksinään lämpenemään siksi, ettei leipä jää kiinni pataan!

Olen tehnyt jo jonkun neljä leipää enkä oikein keksi mitään parempaa, kuin uunituore leipä. Jokaisella kerralla leipä on jopa onnistunut! Kannattaa tehdä taikina illalla ja laittaa uuni lämpenemään aamulla. Aamupalle tuoretta leipää. Nams!

sunnuntai 4. toukokuuta 2014

KESÄLOMA

On ihan järkyttävää ajatella, että ensi kuussa on kesäloma! Kesäloma! Järkyttävää! Muistan lapsena, kuinka vanhemmat ihmiset puhuivat, kuinka aina menee niin nopeasti sitten, kun olet vanhempi. No olen ilmeisesti nyt vanha. Alkuvosi on mennyt todella nopeasti ja nyt ollaan jo melkein puolet vuodesta lusittu.


Kävin isäni kanssa mielenkiintoisen keskustelun. Lähes saman keskustelun, jonka kävimme noin vuosi sitten. No vuosi sitten keskustelu meni näin:

- Voidaanko mennä Sammakon kanssa mökille?
- Ei.
- Mutku.
-Ei.

Tänä vuonna keskustelu meni näin:

- Tää on se sama keskustelu joka me käytiin viime vuonna. Mutta mää nyt kysyn. Voidaanko mennä Sammakon kanssa mökille?
- (ähinää) No kai tein pitää sit sinne mennä.
- Mutku. Eiku mitä? 
- No kai teidän täytyy sinne sit päästä.
- Jaa. No, täähän meni helposti.

Olin tosiaan hieman ihmeissäni, koska olin täysin varma, että vastaus on ei. Olin valmistautunutkin huolella. Miettinyt sanomiseni. Ja sit vastaus on joo heti. Meni valmistautuminen ihan hukkaan. No anyway. En ole Sammakon kanssa vielä puhut asiasta, mutta jee! Lupa on myönnetty! Melko uskomatonta!

lauantai 3. toukokuuta 2014

KUUKAUDEN KALORIT

Kävin viime kuussa liikkumassa säännöllisen epäsäännöllisesti. Pari kertaa viikossa keskinäärin. Lyhyin treenikerta kesti 26 min. Kävin lenkillä tuolloin, eikä oikein lähtenyt. Kuukauden aikana kävin vesijuoksemassa, vesijumpassa ja normaaleilla lenkeillä. Olen kirjannut suoritukset omaan vihkoon ja ajattelin tarkastella viime kuun tuloksia.


Tiedän etten ole tehnyt mitään kovin ihmeellisä urheilusuorituksia viime kuun aikana. Mutta silti menetetty kalorimäärä tuntui todella pieneltä. Kuukauden ainaka oli nimittäin kuluttanu 2936 kaloria! Naisen päivittäinen kaloritarve on 1800. Olen siis liikkunut vain 1,5 päivän ruoat ja voin kertoa, että huonona päivänä tuo 1800 saattaa ylittyä iloisesti. Masennus.

Kuinka paljon te liikutte ja seuraatteko kalorikulutustanne? Kuinka paljon kuukaudessa kuluu?

torstai 1. toukokuuta 2014

DIY PROTEIINIPATUKAT

Kasvissyöjänä olen huomannut, että proteiinin saantini on ollut todella huonoa. Olen kasvattanut proteiinin saantia patukoilla ja juomilla, mutta samaan aikaan huomasin yhden ikävän sivuseikan. 3,5 euron proteiini patukka on todella kallis, eikä juomatkaan ainakaan häviä patukoille hinnoissa. 

Eräänä kauniina päivän luin facesta ihanan päivityksen: Ensimmäinen erä kotitekoisia proteiinipatukoita tekeytymässä pakkasessa. Saas nähdä jääkö ensimmäiseksi ja viimeiseksi valmistuskerraksi.
Ihan mahtavaa! Miten minulle ei ole koskaan aikaisemmin tullut mieleen, että patukoita voi tehdä itse? Aloin googlaamaan aihetta ja löysinkin hyvän ohjeen. Tein saman tien kaksi erää. Ensimmäisen erän tein ohjeen mukaan:

Purkki (350g) sokeroimatonta maapähkinävoita
8rkl hunajaa (ei juoksevaa)

Reilu 3dl proteiinijauhetta (suklaa)
 2,5dl kaurahiutaleita

Lämmitä maapähkinävoita ja hunajaa hetken aikaa mikrossa, jotta niistä tulee vähän helpommin sekoitettavaa. Lisää heraproteiinijauhe ja kaurahiutaleet, sekoita.
Levitä leivinpaperoituun vuokaan/pellille tms. Siirrä pakastimeen jähmettymään pariksi tunniksi. Leikkaa palasiksi ja kääri esimerkiksi folioon.

Tein ensimmäisen erän ohjeen mukaan, mutta toisessa erässä jo sovelsin.


Purkki (350g) sokeroimatonta maapähkinävoita
8rkl hunajaa (ei juoksevaa)
Reilu 3dl proteiinijauhetta (mansikka)
2,5dl caswey pähkinöitä

En tiedä mikä minuun meni ostovaiheessa, mun ostin tuota mansikanmakuista soijaproteiinia. Ei oikein makunystyröitä hellinyt, mutta patukoissa se maistui hyvälle. Patukoiden koostumus oli myös mielestäni näissä patukoissa parempi, kuin suklaisissa. Se saattaa johtua kaurahiutaleista. 

Patukoita tulee leikkaustavasta riippuen kymmenestä neljääntoista. Kaksi erää riittää siis hyvin kuukaudeksi. Ja täytyy myöntää, että omatekoisia patukoita tulee syötyäkin paremmalla omalla tunnolla, kuin kalliita kaupan patukoita.