perjantai 30. marraskuuta 2012

PIENI SUURI KAUPPA

Kävimme ystäväni kanssa sellaisessa kapassa tänään, kun Loviisan aitta. Minä olin lähinnä etsimässä ideoita ja ystäväni kynttilöitä. Asun kohtalaisen lähellä Loviisan aittaa, mutten ole syystä tai toisesta koskaan siellä käynyt. Kauppa oli suurempi mitä olin päässäni kuvitellut. Ja jotenkin aivan erilainen. Kauppa oli kaksikerroksinen ja kaikkea ihanaa tavaraa oli niin paljon, ettei sitä voinut edes jäsentää. Kauppa oli myös laajentunut Kuivurissa olevaan Riviéra Maison -maailmaan, joka oli myös kaksikerroksinen. Sieltä löytyi mielestäni enemmän kattaus tarvikkeita ja keittiö juttuja...
Sieltä löytyi myös se mitä varten matkaan perjaatteessa lähdimme... 12 euron riisipuuro. Ihan mahtava idea taas! Pullo oli 2,5dl kokoinen. Sisälsi riisiä, ruokosokeria, kookosta ja suklaata. Hinta tosiaan hieman yli 12 euroa. Siitä en tunnu pääsevän yli en sitten millään. Onhan se varmasti hyvää eikä sitä varmaankaan ole tarkoitettukaan varsinaisesti käyttöön, mutta silti! Puurosta tuli juuri gurmee ruoka.
Aitasta löytyi myös toinen ylläri mikä sai minut haukkomaan henkeäni. En tiedä olenko joskus kertonut T:stä, jonka kanssa seurustelin vuosia sitten. Erosimme ja yritimme muutaman vuoden jälkeen uudelleen, jolloin homma päättyi todella rumasti, kun T marssi työpaikalleni uuden naisensa kanssa... (Myöhemmin selvitin, että nainen oli hänen työkaverinsa...) Meidän kokeilumme ei vielä siinä kohtaa ollu ohi vaikkakin pieniä ertaantumisen merkkejä oli jo ilmassa. Siihen kuitenkin kaikki loppui kun seinään. T ja S oli selkeästi pariskunta. T kuitenkin tiesi minun työpaikkani (tietenkin) ja siitä minä olen hieman katkera, että asian olisi voinut jotenkin muutenkin hoitaa. S asui ilmeisesti työpaikkani lähellä, koska S kävi sitten myöhemmin useita kertoja työpaikallani. En tiedä oliko se minulla korvienvälissä, mutta S oli minua kohtaan todella hankala. Vuodet vieri ja näin pian S:n sormessa sormuksen aika pian sen jälkeen S päivitteli jotenkin kamalan suureen ääneen, että miten hankalaa elämä on, kun korteissa on vielä vanha nimi vaikka hänellä on jo uusi nimi käytössä... No näin sitten S:n tänään. Hän oli aluksi minuun selkäpäin. Hän tyhkyili ja jokelteli.. Vauvalle joka hänellä oli rintarepussa. Tuijotin varmasti suu auki! Vauva oli korkeintaan muutamia kuukausia vanha. Ei vauva varsinaisesti mikään yllätys ollut, koska onhan heidän suhteensa edennyt juuri niin, kuin parisuhteen oppikirjoissa lukee. T on myös 33 vuotias, joten lapsen hankinta on jo senkin suhteen ajankohtaista... Isästä lapsen suhteen ei ole epäselvää... Vauva näytti niin paljon T:ltä. Asia ei varsinaisesti häiritse, mutta ainahan vanhat jutut muistuvat mieleen vastaavanlaisissa tilanteissa. Minä toivon kuitenkin heille ihan pelkkää hyvää.
Vaikka ajatukseni harhaili hetken T:ssä niin en minäkään ihan kamalan huonossa seurassa iltaa vietä. Sammakko saapuu seuraani tuota pikaa. Myönnän. Ärsyttävää, kuinka paljon hymyilyttää...
Mulla ei ole tähän päivitykseen nyt kuvaa, Sorry! Mutta pikkujouluja on tänään paljon (facepäivitysten mukaan), että siihen aiheeseen minulla olisi video! :D

torstai 29. marraskuuta 2012

KOHTA VALMISTA

Olen ehtinyt touhuilla taas camee korujen kanssa. Pian saankin jo ensimmäisen erän valmiiksi. Sen erän, jonka maalin kuivumista olen odotannut, kuin kuuta nousevaa!


Vielä on ihan pieni märkä kohta, mutta nyt uskalla vähän vilauttaa jo.

 

Ja toisenlaisella pohjalla..


Samalla pystyy puuhailla niitä saippuoita, joista juttelinkin jo aikaisemmin.


Mitäs tykkäätte?

keskiviikko 28. marraskuuta 2012

RAHKAPERSIKKA-PIIRAKKA



Pohja
Valmis muropohja

Täyte
1purkki rahkaa
vajaa dl sokeria
1 muna
vanilijasokeria
kaato persikkamehua
puristus sitruunamehua

Päälle
Persikkaa

Uuni 200 asteeseen ja noin 15 min. 

Tosi helppo ja hyvääkin vielä.

tiistai 27. marraskuuta 2012

EYE OF THE TIGER

Kävin päivänä eräänä sellaisessa myymälässä, kun Tiger. Eksyminen myymälään oli vahinko, koska Sinooperia etsin, mutta vahinko ei ollut ollenkaan huono juttu. Puhuin (yllättäen) puhelimessa seisoskellessani myymälän ulkopuolella ja katselin samalla myymälän ikkunasta sisälle. Lahjalaatikoita, narua, paperia, jouluaiheisia koriste esineitä... Pakkohan sinne oli mennä sisälle. Ja hyvä, kun kävin. Tiger oli kuin... Se oli jotain uutta. Myymälä oli rakenettu niin, että koko myymälä oli kierrettävä läpi... Itse pyörin myymälän kolmesti... Ensimmäisellä kierroksella katselin valikoimaa, toisella kierroksella haalisin tavaraa ja kolmannella kierroksella laitoin tavaroita takaisin hyllyyn... Mä en todellakaan tee mitään "respakellolla". Tigerissä oli kaikkea. Pakkaustarvikkeita, toimistotarvikkeita, arkartelu-, kylpyhuone- ja säilytystarvikkeita, kynttilöitä, pelejä, kosmetiikkaa (kynsilakkoja ja huulikiilteitä)... No luvalla sanoen melkein mitä vaan. Olin, kuin lapsi karkkikaupassa. Tuntui, että siellä oli kaikki se tavara, jotka aina unohdan ostaa kaupassa käydessäni. Hintakaan ei päätä huimannut. Ostin nimittäin tämän kaiken alle kympillä!


Tuo iso laastari on autoon ja nuo pienemmät minulle. Mukaan lähti myös korvatulpat, post-it lappuja ja tuo peili jota olen jo monta kertaa ollut ikeasta ostamassa sitä kertaakaan kotiin tuomatta...

Ja nyt, kun kaikilla soi jo Eye of the tiger päässä niin tässä näin olkaa hyvä! Suoraan vuodelta 1993!
 
 
Ja Niko Kivelä...
 

maanantai 26. marraskuuta 2012

MUISTUTUS

ODOTAN MAALIN KUIVUMISTA

Olen jo joskus sata vuotta sitten kertonut siitä, että tilasin eBaystä muotteja, jolla voi valmistaa pääkallo camee -koruja... (Olen tehnyt viimeksi muoteilla saippuaa). Erinäisistä ongelmista johtuen korujen teko on lykkääntynyt. Jouduin esimerkiksi vaihtamaan alunperin ajattelemani koruaineksen kokonaan toiseksi. Ostin myös taustaan muotin, jota ei voi koruissa nyt käyttää. Jouduin siis ostamaan uusia taustoja. Ensin pienemmän erän ja sitten uudelleen suuremman erän. Ja niiden tuleminenhan sitten kesti.

Nyt olen kuitenkin siinä vaiheessa, että olen nyt tehnyt pienen erän koruja. Olen maalannut koruja pienellä kynsienkoristelusiveltimellä... Korut ovat maalattava kahdessa erässä. Ensin taustat ja sitten pienet yksityiskohdat... Olen nyt odottanut maalin kuivumista... KOLME PÄIVÄÄ!!!! Maalia ei ole paljolti, mutta usko maalin kuivumiseen oli jo loppua. Sain vinkin, että föönillä maali kuivuisi nopeammin... Sitä ei kuitenkaan kannattaisi käyttää, ettei maali halkea... Voin kertoa, että minä halkean kohta! Uskon kuitenkin, että korut ovat kuitenkin huomenissa siinä pisteessä, että yksityiskohtia voi alkaa jo maalaamaan.

Pääkalloilla on neljä värivaloimaa: musta, valkoinen, punainen ja pinkki. Mustaa pääkalloa on myös saatavana kimalteella... Kokoja on kahta. Rintakorun kokoinen ja kaulakorun kokoinen. Taustoista olen tehnyt mustia ja valkoisia.

Mitä väriyhdistelmiä sinä haluaisit nähdä?

sunnuntai 25. marraskuuta 2012

KEHYKSEN MUUTTUVA KUVA

Lupaan ettei tästä ole tulossa tervieisiä Strömsöstä -blogia... Olen kutenkin saanut pitkästä aikaa tehtyä jotain pientä mukavaa kotiin niin kyllähän minä sen haluan myös Teille esitellä.

Leikitäänpä taas arvaus leikkiä.
Mitä tulee, kun yhdistää kehykset, vanua ja kangasta. Tarvikkeina nitoja ja sakset.

No kehys, jossa on vanutäytteinen kangas sisällä.


Takaa kehys näyttää tältä.

Ja mitäs tälläisella hienolla luomuksella on sitten käyttöä?


Kehys tulee jatkossa toimimaan korvakorutelineellä. Kaupassa kehyksen koko näytti hyvälle, mutta aikas pieni se sitten oli. Omistan aika suuria koruja, joten senkin puolesta kehys olisi voinut olla suurempi. Ostin kolme kehystä ja ajattelin josko ne saisi kylpyhuoneeseen jotenkin kivasti. Kullan väriset, hopeiset ja kivikorvakorut.

Miltäs vaikuttaa?

EDIT: En halua kuitenkaan edes väittää, että idea on omani... Minä mitään näin hienoa keksisikään... Löysin kuitenkin ihan itse sivuston, josta kävin pöllimässä idean... Tehkäähän tekin niin. ;)

lauantai 24. marraskuuta 2012

JOULUKORTTEJA


Arvatkaas kuka ratkaisi osan minun joulukortti ongelmastani? Uutistoimisto Anselmi! Muistattekos, kun kerroin Anselmin nenäpäivän haasteesta, jossa Anselmi keräsi kuvia punaisista nenistä ja kokosi ne sitten yhdeksi postaukseksi. Minähän kävin päivätansseissa ja otin tilaisuudesta vaarin. Anselmi yllätti ja palkitsi kaikki osallistujat itsekuvittamallaan joulukorttipaketilla! Aivan mahtavaa! Kirjekuori napsahti minun postilaatikkoon eilen.

Kiitos Anselmi! Aivan mahtavia kortteja!

perjantai 23. marraskuuta 2012

TULEVAN TALVEN LUMIA (920)

Olen nyt leikkinyt uudella puhelimellani eilisen illan. On ihan aluksi todettava toimituksesta. Otin kotiin kuljetuksen, koska oletin, että saan puhelimen aikaisemmin, kuin postista hakemalla. Virhe. Lähdin Sammakon luota päivystämään kotiin aamulla. Puolilta päivin sain soiton. "Kävisikö toimitus klo 17-21 välillä?" Siinä on neljä tuntia!!! Tällaiselle kellonatsille neljän tunnin odottaminen on enemmän, kuin liikaa. Tuntuisi, että nykytekniikalla olisi mahdollista antaa tarkempi ajankohta. Mutta ei. Ajan sopinut nainen oli mukava ja niin oli puhelimen tuonut mieskin.


Puhelimesta on todettava, että aivan aluksi se, että helpompi sillä oli faceen mennä kun soittaa.. :D Hetken tutkittuani huomasin kuitenkin, että puhelin on kaikkinensa todella helppokäyttöinen.



Aina uuden oppiminen vie aikansa, mutta laskeskelin, että tarvitsin 5 tuntia siihen, että puhelin tuli "paketista haltuun". Eli tajusin järjestelmän ja vaihdoin omat soittoäänet ja tein puhelimestani oman näköisen ja NÄPYTTELIN kaikki numerot. Puhelimen yksi parhaista puolista onkin se, että näytön voi modata täysin haluamallaan tavalla.


Puhelimen muutoksen myötä sim -kortti muuttui myös mikro kortiksi. Kortin vaihtaminen oli todella helppoa ainakin TeleFinlandilla. jopa niin helppoa, että tein omat siirtoni hieman turhan aikaisin. Olin niin väsynyt ja innoissani, kun puhelin tuli etten yksinkertaisesti ymmärtänyt kuinka saan vanhat tietoni siirrettyä uudelle kortille... Muutaman tunnin näpyttämisen ja harhasoittojen jälkeen oli numerot oikein... Sitten on hienoa löytää tämä:


No eipä se oikeastaan haitannut, koska jostain syystä en saanut hommaa vanhan puhelimen kanssa heti sekunnissa toimimaan eikä sille ollutkaan oikeastaan tarvetta, koska olinhan ihan manuaalisesti painellut numerot oikein... Tulipahan samalla heitettyä jotain käsittämättömiä numeroita pois.
Olin jo hyvissä ajoin tutustunut puhelimen apseihin ja odotin jo kuinka pääsen tekemään tämän tyyppisiä videoita...



Tämäkin on kuitenkin yksi niistä sovelluksista, joka pomppaa tubesta silmille etsiessä tietoa hakusanalla Lumia 920. Puhelimessa tätä sovellusta ei kuitenkaan suoraan ollut vaan se piti erikseen ladata. Helposti se löytyi, mutta tuntui erikoiselta, että sovellusta, jolla esitellään puhelinta monesti ei löydy puhelimesta automaattisesti.

Muutamia kuvia ottaneena en voi kuin, äimistellä kameran laatua. Vanhan puhelimen (Nokia 5230) kamera, kun oli niin surkea, ettei sitä voinut edes kameraksi sanoa.


Tämän kuvan näpsäisin vanhempieni luona. Kuva on rajattu todella rankasti, koska kameran linssi on niin laajakumalinen, etten tiedä kuinka lähelle minun olisi pitänyt rämpiä saadakseni vastaavanlainen kuva. Märällä ja kynnetyllä pellolla ei rämpiminen juuri kiinnostanut, joten tyydyin seisoskelemaan asfaltilla ja rajaamaan kuvaa.
Kameran linssin laajakulmaisuudesta on todettava se, että kameralla tulee kuvattua todella helposti vanhoja kunnon "sormikuvia"... Nostalgistahan se on, mutta en tiedä ehtiikö sormet oppimaan omat paikkansa ennen, ennen kuin sormikuvat alkavat ärsyttämään.

Instagramia Nokialle ei vielä ole saatavilla, mutta käsittääkseni virhe on pian korjattu. Instagramia vastaa sovellus Lomogram, joka on mielestäni lähes sama asia. Filttereita, kehyksiä ja muita tehosteita löytyy mielestäni täysin riittävästi.



Ensituntemukset puhelimesta plussina ja miinuksina

+ Näytön koko
+ Käsituntemus
+ Helppokäyttöisyys
+ Loisto kamera
+ Näytön modaus
+ Nokia TV (tulee varmasti käyttöön)
- Sain valokuva albumini sekaisin... Uudelleen käynnistäminen ei auttanut asiaa. Pitää tutkia asiaa. Albumi kuitenkin toimii ihan hyvin.



Ja loppukevennys. Peleihin Lumia ainakin on panostanut... ;)


Kaikkinensa olen rakastunut. Rakastunut omaan Lumiaan...

Päivitys: Valokuva albumin ongelma ratkennut. Olin siirtänyt oman kuvan väärään kansioon ja puhelin ei jostain syystä tykännyt ajatuksesta. Nyt albumi toimii moitteettomasti. :)

torstai 22. marraskuuta 2012

UNESSA


Heräsin Sammakon luona. Tuntui hyvältä olla siellä. Mulla oli kone mukana ja samalla, kun Sammakko teki (oli tekevinään) gradua minä kirjoittelin jalat sohvalla blogiani. Hyvä järjestys, eikös? Näpyttelin hyvää vauhtia, kun Sammakko kysyi mitä kirjoitan. Kerroin blogistani, mutta en suostunut näyttämään tätä. Vetosin salaiseen päiväkirjaan. Ja niinhän tämä vähän onkin. Ja enhän mä voi näyttää sille blogia, jossa sanon Sammakkoa Sammakoksi... Minä ainakin suuttuisin niin paljon! Enkä siis tarkoita Sammakkoa pahalla, vaan se tuli siitä aikaisemmasta yrityksestä tutustua...
Aamulla piti herätä aikaisin lappuliisojen pelossa. Keskustassa, kun ei noita pitkäaikais parkkeja kamalasti ole Sammakon kolon lähellä ja vieraspaikat olivat täynnä.
En olisi halunnut lähteä, mutta samalla en meinannut pysyä pöksyissäni siltä osalta, että mun puhelin pitäis saapua kotiin kuljetuksella tänään... Olen niin paljon fiilistellyt tubessa olevia videoita. En vaan jaksaisi odottaa.

 
 
Kusti missä sää ooot? 
 
Ai niin... Näin muuten unta... Teistä! Olin järjestänyt blogi tapaamisen Powder Room -blogia pitävän Hannan luokse. Hanna oli itse vaan käymässä, koska oli menossa lätkämatsiin ja kuuntelemaan haitarin soittoa, mutta hienosti kyllä luotti siihen, että homma hoituisi. Paikalla oli ainakin Uutistoimisto Anselmi, jonka tunnistin ihan kasvoilta. LittleB:n kanssa muistan myös jutelleeni sekä Marmun. Teidän kasvoja en kuitenkaan unessa nähnyt, koska katsoin aina alas jutellessani teille, koska tunsin niin kamalaa alemmuuskopleksia siitä kuinka kauniita ja fiksuja te lukijat olette. Se lopulta johti siihen, että olin todella inhottava kaikkia paikalla olevia kohtaan ja huusin todella törkeitä ja inhottavia asioita ympäri taloa. Kattipaakari tuli myös myöhemmin paikalle tuoden kakun. Keskellä kakkua oli kuitenkin olterman -juusto, jota oli hieman yritetty peitellä kissan leluhiirellä kakun päällä... Mä vaan tuijotin sitä kakkua, et: Et oo tosissas! Kaikkinensa blogi tapaaminen meni hyvin, koska kaikilla muilla tuntui olevan kamalan hauskaa.
Mitä tästä opimme? No ainakin sen, etten tule järjestämään blogi tapaamista, koska en kestäisi henkisesti... :D

keskiviikko 21. marraskuuta 2012

DIY DIY DIY

Moro tyypit! Arvatkaas mitä mä olen duunaillut? 


Hieman se näyttää ydinfysiikalta, mutta voin kertoa. Ei ole! :D

Kokeilin miltä näyttäisi Cameo saippua...


Tohon valkoiseen pohjaan pitää tehdä muutos, mutta muuten se näyttää aika kivalle. Ainakin mun mielestä...

Vinkki vinkkinen: Sinooperissa on kaikki askartelutuotteet -40% sunnuntaihin saakka. (Ainakin Oulussa, Tampereella, Rovaniemellä, Turussa ja Vaasassa).

tiistai 20. marraskuuta 2012

NIKSINURKKA


Inhoaako joku muukin shampoon loppumista... Siis ei varsinaisesti loppumista vaan niitä purkin jämiä? En tiedä mikä voisi ärsyttää enemmän, kuin shampoo pullon törähdys ääni siitä, että lopussa ollaan. Ainetta ei saa ulos purkista, ellei lantraa. Hyi yök! Sitten kaataa sen sen purkin jämän päähän ja kaikki on silmissä ja suussa. Ei oo mun juttu, ei!
Päätinkin ratkaista asian näin. "Keräilin" shampoita jonkin aikaa ja kaadan ne kaikki yhteen. Pullot tukevat toisiaan ja shampoo pääsee valumaan purkkiin, josta sen pystyy käyttämään vielä järkevästi. Purkkiin saa myös kannen, ettei kaikkea tarvitse käyttää kerrallaan...

Fiksua vai mitäs sanotte?

maanantai 19. marraskuuta 2012

JOULULAHJA-ARVOTA

Voi kumpa voisinkin ostaa kaikille lukijoilleni joululahjan. Viimeisen puolen vuoden aikana blogini on antanut minulle paljon hauskoja hetkiä lukiessani Teidän kommentteja. Kävijämäärä on kasvanut aivan uudelle tasolle pienen ajan sisällä ja jo marraskuun puolivälissä ylitettiin lokakuun kävijämäärä jota pidin lokakuussa mielettömän suurena. Tonnit paukkuu... Viime kuun kävijämäärä oli jo niin suuri, että en edes haaveile sellaisesta määrästä tälle kuulle. ;)




Mutta kiitoksena tästä vuodesta haluan järjestää JOULULAHJA-ARVONNAN. Mutta mitä paketti sisältää? No eihän joulujalahjojakaan kerrota etukäteen... ;) Sen voin kertoa, että paketti koostuu useasta eri elementistä ja sen arvo on noin 50 euroa. Olen myös jokaisen tuotteen ostanut itse joten paketti on sydämellä ostettu. ;) Paketti on ehkä enemmän suunnattu naisille, mutta mikään tuote ei ole mihiltäkään kielletty.

Jos haluat pitää paketin täydellisenä yllätyksenä pomppaa seuraavat ranskalaiset viivat yli jotka eivät kerro suoraan tuotteita vaan antavat osviittaa niistä:
  • Noin puolet paketin arvosta vie hyvän olon laite.
  • Paketista löytyy myös vihainen trendi tuote.
  • Hauska desing-juttu (paketissa kaksi).
  • Lämmikettä (ei alkoholia).
  • Tuote hiuksille
  • Tuote kasvoille
  • Ja jotain sydämen mudossa josta jokainen nainen pitää... ;)

Säännöt ovat vanhat tutut:
Yhden arvan saat jättämällä kommentin tähän postaukseen.
Kaksi arpaa saat, jos olet julkinen lukija bloggerin kautta tai liityt lukijakseni.
Kolmannen arvan saat mikäli jaat tämän arvonnan omassa blogissasi (yllä olevaa kuvaa saa käyttää).

Ja hei, kirjoita monellako arvalla olet mukana ja pidetäänkö paketin sisältö jännityksenä vai paljastanko paketin sisällön omassa postauksessa?

Arvonta suoritetaan 2.12.2012 ja aikaa osallistua on 
klo 12:00 saakka.


Ei sitten kai muuta, kun 
ONNEA ARVONTAAN!


 ARVONTA ON PÄÄTTYNYT!!!


sunnuntai 18. marraskuuta 2012

SEKALAISET KUULUMISET

Ajattelinpa viikonlopun lopun kunniaksi kertoilla hieman sekalaisia kuulumisia. On ollut jotenkin todella erikoinen viikko. Sammakko on ollut päänsisäisen mieleni kuumin puheenaihe. Tajusin röhnätessäni hänen kanssaan, etten ole vuosiin ollut niin luonnollisesti jonkun kanssa. Siinä hetkessä. Se oli kyllä todella hyvä tunne. Toisaaltaan "pelko" siitä, ettei mikään ole lopulta muuttunut hieman ahdistaa. Sammakko on ollut nyt kuitenkin huomattavan erilainen mitä puoli vuotta sitten. Tuntuu, että hän on ollut myös jotenkin enemmän oma itsensä. Esimerkiksi aihe nuuska. En voi sietää nuuskaamista. En vaan voi. Puoli vuotta sitten Sammakko sanoi: "Mä lopetan jos sä et tykkää". Samalla kuitenkin tiesin ettei niin tule todellakaan käymään. Muistan, että minua ärsytti suunnattomaksi se, että miksi edes sanoo jotain tuollaista, koska sen tietää ettei tule tapahtumaan. Sammakko nuuskaa edelleen, mutta nyt asiasta ei enää lässytetä.


Olen myös viikolla päässyt taas kuvaamaan kunnollisia glamour kuvia pitkästä aikaa. (En ole itse kuvassa). Uudet kuvat innostavat aina niin paljon. Oli myös hienoa huomata, kuinka poikatytöstä kuoriutui kuvauksissa oikea glamourkissa kaikkineen irtoripsineen ja timantteineen.
Jouduin myös viikolla käymään lääkärissä. Ehkä noloin lääkärireissu ikinä! Ja minun tuntevat ihmiset tietää, että minullahan niitä tarinoita löytyy! Tämä kuitenkin ylitti ehkä kaikki. Lääkäri nauroi miltei kaksinkerroin ja minä huomasin selittäväni lääkärille, että ongelmani on kuitenkin kohtalaisen luonnollinen, Kävin nimittäin lukemassa kaksplus-keskusteluapalstaa ja siellähän niitä tarinoita löytyy... Siinä kohtaa huomasin jo itsekin kuinka typerältä kuulostin ja olin loppuajan hiljaa. Ja samaan aikaan tiedän niin olevani päivän kahvipöytä puheenaihe! En ole vielä kamalan sinut asian kanssa, joten en tule asiaa ainakaan vielä täällä kertomaan. Ehkä sitten, kun hävetys on hälvennyt... :)
Kaksplussasta puheenollen... Seuraan aika aktiivisesti blogini käyttäjätilastoja. Tässä vähän aika sitten huomaisin kohdassa Viittaavat URL-osoitteet, että blogiini oli tultu kaksplussan keskustelun kautta suhteellisen monesti. Siinä kohdassa meinasi nousta jo pala kurkkuun, koska mietin mitä kaikkea siellä voi ollakaan... Sieltä löytynyt tieto oli kuitenkin kovinkin mukava. Kiitos "blogiin hurahtanut". Siellä siis oli ketju hyvistä blogeista ja minutkin oli siellä mainittu. Tulin oikein iloiseksi asiasta.

Hei, huomenna kannattaa olla kuulolla... ;)

lauantai 17. marraskuuta 2012

MASKULIININEN SHAMPOO

En ole pitkään aikaan saanut näin vahvaa mielleyhtymää, joka sattui eräs päivä kaupassa. Olis ostamassa shampoota. Aikani siinä jahkailtua huomasin, että hylly pursui Wella:n shamppoita. Aikani siinä tutkistelin ja yks kaks minua alkoi naurattamaan.



Kuva

Ymmärrättekö mitä tarkoitan? Päässäni oli sama fiilis, kun olisin ollut jossain Motonetissa tutkimassa auton öljypurkkeja. (Kuvassa tosin jäähdytysneste). Ehkä se on tuo shamppoon pullon väri ja malli. Ehkä se ei tuossa kuvassa näy, mutta sitten, kun pulloja on paljon. Etiketin desing tuo myös mieleeni öljypurkin. Etiketin W muistuttaa auton putkistoa.
Olenko ainoa, jolle shamppoo tuo mieleen auton huollon? En halua arvostella varsinaisesti. Eika asia minua häiritse. Ostinhan itsekin shampoon. Shampoo on milestäni vain aika maskuliininen... :D

perjantai 16. marraskuuta 2012

HÖY HÖY HÖYKYTYS

Käykääpäs katselemassa mitä Lappeenrannassa ei voi tehdä... :D Samalla pääsee höykyttämään Hynystä ja voittamaan palkintoja... Kauheen hauskasti sivu on rakennettu. Jos yhtään verbiä ei tule mieleen niin listan löytää täältä.

Videolla Hynynen kertoo myös projektista.

torstai 15. marraskuuta 2012

KYMMENEN KUVAA KESÄÄN 3/10

Taas se päivä kuusta... Se jolloin katsotaan edes ikkunasta ulos, kun muuten ei viitsi sinne vesisateeseen mennä.
Muutama viikko sitten tein päivityksen ja näytin, että tälläinen maisema täällä tänään...


Ei näytä enää... Tänään(kin) sataa...On se kumma, että aina 15. päivä sataa! Kyllä täällä nimittäin välillä paistaa ihan aurinkokin! (Pitää varmaan ihan ottaa kuva, että uskotte).


Marraskuu... Odotin jo että olisin saanut laittaa lumikuvan... Vaikka en varsinaisesti lumi-ihminen olekaan niin hieman odotin, että ensilumi olis kestänyt... Kestihän se viime ja edellis vuonnakin...



Koska kaikki odotti, että kappale on Miljoonasateen - Marraskuu niin yllätän ja kerron, ettei ole! :D Fanitin Movetronea ihan hullun tavalla teininä... :)

keskiviikko 14. marraskuuta 2012

VAIN AJAN KYSYMYS

Tiedättekö, että mikä on ollut vain ajan kysymys? Ai ette? No se, että ajokorttiin ilmestyy duck face... Ja kyllä, nyt sellainen on bongattu! Tämä tapahtui eilen töissä ja oli siinä naurussa pitelemistä! Hei oikeesti! Ajokortissa duck face! En tiedä miten nykyajan ajokorttikäytäntö menee (joutuuko uudet kortin saajat uusimaan korttejaan kuinka tiuhaan), mutta mikäli tyttö ei mene naimisiin ja vaihda nimeään vaikka ennen kolmeakymmentä ikä vuottaan (eikä tyttö joudu muuten ajokorttia vaihtamaan), niin voisi kuvitella tyttöä hieman harmittavan myöhemmin... Ajatellaan vielä niin, että tyttö olisi vielä menestyvä uraohjus, jolla on kolmen miljoonan asunto ja puolen miljoonan auto ja pankkitilistä ei edes puhuta... Sitten: Tässä ajokorttini... :)

Miten olis swan face... (Sama asia).

No joo. Se Sammakko... Meillä oli ihan kivaa, enkä vaan osaa sanoa mitä teen asian kanssa jatkossa... Lähinnä mietin, että riittääkö ihan kiva...

tiistai 13. marraskuuta 2012

MIRANDA

Oletteko tutustuneet ohjelmaan Miranda? Jos ette käykää katsomassa eilinen jakso täältä. Miranda on parasta mitä maanantai voi tarjota! :)

maanantai 12. marraskuuta 2012

THAIMAAN TULIAISET



Veljeni reissasi 10 päivää Thaimaassa... Koh Chang ja  White Sand Beach oli ainakin tullut tutuksi. Koska veljeni pärjää paikassa, kuin paikassa suurempi jännityksen kohde oli tuliaiset... :D Vaikka veli on rakas aina tuliaiset ei ole ihan ajatuksella hankittuja. "Toin sulle tälläsen mainos kynän"... Kiitos kiitos... :D Tällä kertaa tuliaisia oli kutenkin ajateltu... Isä sai paikallista rommia, äidille veli toi silkkihuivin, jossa oli muun muassa onnen norsuja ja minä sain käsin tehtyjä karkkeja joiden tekemistä veljeni oli seurannut vierestä. "Siinä ne pyöritteli niitä pöytää vasten". Vaikka olen varsinainen candy ass, niin nämä karkit jäävät hyllylle. :) Mielestäni parhaita tuliaisia ovat juuri paikalliset jutut... Siis niin, että asia on tehty paikan päällä. Tarkoitan, ettei kyseiset karkitakaan varsinaisesti paikallisia sillä tavalla ole, ettei niitä mistään muualta saisi, mutta ne olivat tehty siinä hetkessä. (Tai siis vastaavia oli tehty siinä). Hyvä K, alat oppia jo!
Kiva, kun veli on takaisin. Ja ihan semi terveenäkin... :)

sunnuntai 11. marraskuuta 2012

HYVÄÄ ISÄN TUIJOTUS PÄIVÄÄ


Hyvä iskä!

TOINEN MAHDOLLISUUS


Olen todella huono antamaan toisia mahdollisuuksia. Mielestäni elämä on liian lyhyt siihen, että pitää pettyä saman ihmisen kanssa monta kertaa. Se on kuitenkin fakta, ettei ihminen muutu.
Sammakko otti uudelleen yhteyttä muutamia päiviä sitten. Vastasin ja lopulta sovimme, että näemme ensi tiistaina. Sammakko vaikutti hauskalle. En tiedä johtuiko se siitä, että molemmilla oli ollut hyvä päivä vai siitä, että yritän tarrautua jokaiseen kelluvaan puukalikkaan, joka pitäisi edes hetken pinnalla ennen kuin vajoan talven aiheuttamaan joka vuotiseen synkkyyteen.
Keskustelumme jälkeen jäin miettimään miksi tapailumme loppui. En muista! Siis todellista syytä. Muistan vain, että olin hänelle todella vihainen ja olin todella kyrpiintynyt häneen viimeisellä tapaamisellamme. Mutta avain asemassa onkin nyt se, että mistä mielialani johtui? Oliko kysymys tilanteesta vai henkilöstä? Sitä en muista.
Aika jolloin tapailin Sammakkoa oli myös aikaa, jolloin suurempi kiinnostus kohdistui S:sään. Sekin saattaa olla osa syynä, etten varmaan tarvinnut suurtakaan kimmoketta siihen, ettei Sammakko olisi enää kiinnostanut. Tähän väliin todettakoon, että en voi kieltää, etteikö S kiinnostaisi edelleen, mutta hän valitsi toisin enkä minä sille voi mitään.
Myönnettäköön, että minulla on hieman kaksijakoinen fiilis Sammakon näkemisestä. Toisaaltaan meillä on mukava keskustelu pohjalla, joka sai miettimään miksi tapailumme loppui. Toisaaltaan muistan fiilikseni keväältä, joka viittaisi taas siihen, ettei toista mahdollisuutta tulisi tälläkään kertaa antaa... No mene ja tiedä... Tiistaina olen fiksumpi.

Lähden huomenna tuijottamaan isääni, tehkää te samoin! 
Tuijotetaan oikein kunnolla!

perjantai 9. marraskuuta 2012

LENTOON

Olen taas unohtanut kertoa hankinnoistani...


Arvaattekin varmaan mitä laatikosta avautuu? 


Tässä lisää vinkkejä... 

Ja kyllä, kuva on väärinpäin, mutta tuntui vielä hullummalta laittaa se toisinpäin. :) Siinä hän nyt on. Maailman hienoin palovaroitin!

torstai 8. marraskuuta 2012

USKOTKO TELEPATIAAN

En tiedä olenko ainoa, joka hätkähtää toisinaan omia ajatuksiaan. Olen viikottain tilanteessa, jossa mietin, että OIKEESTI? Tarkoitan tilanteita, jossa saatan miettiä jotain ihmistä ja 5-30 min sisällä näen hänet.


Muistan erään tilanteen, jossa istuin bussissa ja katsoin ihmisen juoksevan. Ihan tavallisesti juoksevan. Mietin: Ennen tuota seuraavaa lyhtypylvästä tuo mies kaatuu. Noin neljä askelta myöhemmin mies kaatui naamalleen asfalttiin. Ehdin näkeä sen, että mies pääsi ylös, mutta myös sen, että naama ei näyttänyt kovin hyvälle. Mietin: Niin. Ja matka jatkui.

Viimeisempänä viime yönä sattui uskomaton tilanne. Olin jo nukkumassa, kun yks kaks heräsin kesken uniten. Olin nukkunut noin tunnin. Jostain syystä aloin miettimään J:tä... Siis sammakkoa. Katsoin puhelimesta kelloa, joka näytti 00:47. Ennen, kuin ehdin laskea puhelimen takaisin kuului piippaus. Sain viestin. Sammakolta. Siihen aikaan! Arkiyönä! Tuli kieltämättä omituinen olo. En vastannut viestiin, koska se olisi näyttänyt vielä omituisemmalta. Vastasin aamulla.
Se fiilis kun tajusi, että se ihminen, jota ajattelin ajatteli samaan aikaan minua... Tuntui aikas hyvälle... Vaikkakin vastapuolella oli Sammakko.

Sammakkosoppaa tulossa?

keskiviikko 7. marraskuuta 2012

TEHDÄÄN HYVÄÄ


Roosanauha, Movenber, Nenäpäivä... Siinä kai ne suurimmat kampanjat tällä hetkellä...

Uutistoimisto Anselmi heitti haasteen, jossa kerätään nenäpäivän kuvia. Anselmi julkaisee sunnuntaina kuvat punanenistä ja blogin omistajat saavat oman bloginsa linkin myös omaan kuvaansa. Loisto paikka bongailla hauskoja kuvia ja uusia blogeja. Nyt siis ensin ärrälle hakemaan nenä ja sitten Anselmille kuvaa menemään. :)
Vaikka nenäpäivää odotetaan jo kuumeisesti, ei unohdeta myöskään nyt meneillään olevaan Movenberiä. Koska olen perinnyt äidiltäni viiksien kasvun, piti minun käydä tänään ostamassa viikset! Aika keikarit, etten sanoisi. ;) Viiksillä tulen muistuttamaan kavereitani meneillään olevasta kampaniasta...
Kolmas tärkeä kampanja on roosanauhakampanja, joka on aina ajankohtainen! Roosanauhalla on niin paljon kaikkia kivoja tuotteita, että suurin ongelma kampanjan kanssa on valinnan vaikeus... Kaikki on saatava!

Nyt kukaan ei saa eikä pysty lusmuamaan, koska kaikkiin kolmeen kampanjaan pystyy osallistumaan myös verkossa. Olen kerännyt jokaiseen kampanjaan suoran lahjoituslinkin joten kukaan ei enää pysty sanomaan ettei tietäisi tai pystyisi!



Hitsi, kun se lyhyempi putki on vielä kiertämässä maailmaa... Kuva, kun voisi olla paljon parempi...

tiistai 6. marraskuuta 2012

LUMINGERIE PAKETTI

Luulin eilen, että postimies halusi tulla kylään, koska oventakaa kuului sellainen kolina. Sitten kopsahti lattialle paketti. Paketti oli ruskea eikä oikein muistuttanut minua mistään. No ei auta muu kuin avata. Paketista kuoriutui nämä liivit. Valitsin nämä sitten lopulta, koska:
  • Enellin liiveillä oli muillakin käyttökokemusta
  • Minun olisi kuitenkin pitänyt urheiluliivit ostaa
  • Eikä tässä nyt ole sellaista ketään, jolle varsinaisesti alusvaatteita voisin esitellä
Lahjakortti on myös niin suuri, että pienellä panostuksella saan myös ne esittelyliivit... ;) Niitä en vielä tilannut, koska en vain yksinkertaisesti osannut päättää ja lahjakortti oli mahdollista käyttää useammassa erässä.
Paketin toimitus oli kyllä nopea. Jos en kamalasti valehtele niin muistelisin, että tein tilauksen to-pe välisenä yönä ja tosiaan jo maanantaina oli paketti minulla. Mahtavaa!
Ja on kyllä sanottava ensimmäisen käyttökokemuksen perusteella, että on nämä kyllä mukavat. Aikakin heti, kun saa kaikki 13 etuhakasta kiinni. Kieltämättä hieman naureskelin nythtäessäni hakasia kiinni.. Mutta kiinni on ja pysyy! :D

Ja phiist.... Lumingerie:n kotisivuilla on myös oma lahjakortti arvonta! 1x100 euroa ja 10x20 euroa! Pitäisiköhän osallistua vai antaa myös muille mahdollisuus... ;)

maanantai 5. marraskuuta 2012

SUOLAHIFISTELIJÄ



Koska ihanien työvuorojeni ansiosta en näe ohjelmia televisiosta vaan saan katsoa kaiken netistä niin tässä päivänä päivänä katselin koko viikon jaksot vanhoja neljän tähden illallisia... En ole koskaan ennen tajunnut olevani suolahifistelijä. Olen nimittäin aina luullut, etten vaan pidä suolasta. Puolen kilon suolapaketti on pahimmillan tai parhaimmillaan kestänyt minulla useita vuosia. Noin vuosi sitten katsellessani kymmeniä suolapurkkeja päätin kokeilla jotain hieman erilaista. Siitä se sitten lähti... Tällä hetkellä kaapeistani löytyy yksi "pöytäsuola" joka on ollut käyttämättömänä nyt tämän viimeisen vuoden. Se vaan on niin kamalaa! Rock suolan ostin joitain kuukausia sitten ja siihen olen ollut oikein tyytyväinen. Sitäpä siis käytän tällä hetkellä "pääsuolanani". Viimeinen ostos suolakaappiin on Himalajan vuorisuola joka on omiaan esimerkiksi kuplaveden suolaamiseen (siis kotitekoisen). Täytyy sanoa, että suolissa on eroja!

sunnuntai 4. marraskuuta 2012

LOISTO VIIKONLOPPU

Täydellisen viikonlopun (ironiaa) kruunasi tieto facebookissa. S on parisuhteessa. Ikävän asiasta tekee sen, että minä en ole parisuhteen toinen osapuoli... En tiedä kenen kanssa hän nyt on parisuhteen rakentanut. Veikkaan, että ex ei ole enää ex...
On uutisessa hyvätkin puolensa (kun kaivamalla hakee). Viime viikonlopun soutamiselle ja huopaamiselle tuli selvitys. En halua kuulostaa egoistiselta, mutta ehkä S mietti mitä keikalla tulisi tapahtumaan jos olisi lähtenyt sinne kanssani... Meillä, kun on ollut viime aikoina hieman "epävakaat" välit... Ja jos samalla on ollut joku muu mielessä... Ja olisihan "pelkän" kaverin kanssa voinut lähteä joka tapauksessa.
Olen ihan hirmu pettynyt, mutta samalla elättelen toiveita nykyisen olevan ex. Uudelleen lämmittelyt, kun ei koskaan tule toimimaan...
Ihan reaaliaikaisena tietona, että S on online facessa... Voin kertoa, etten tule tykkäämään parisuhde muutoksesta!


Eipä mennyt taas, kuin elokuvissa...
(Kuvan henkilöt eivät liity tapahtumiin).

Halloween on varsinainen HV-juhla... En halua alkaa tonkia nyt vanhaa sontaa, vaikka siitäkin tarinaa riittäisi... Toivottavasti uusi viikko tuo mukanaan edes jotain hyvää...

MAAILMAN PARAS PANNUKAKKU

Eräässä kotimaisessa elokuvassa kerran sanottiin suunnilleen näin, että: Jos elämä potkii päähän, leivo pannukakku. En voi sanoa, että elämä varsinaisesti potkisi päähän, mutta mietiskelen omia ihmissuhdekuvioitani. Voin kertoo, ei tunnut hyvälle.


Maailman paras pannukakku on kyllä nimensä veroinen!
Ja se tehdään näin!

4dl vehnäjauhoja
1,5dl sokeria
1tl leivinjauhetta
1tl suolaa
1tl vanilijasokeria
8dl maitoa
2 kananmunaa
100g sulatettua margariinia 

Sekoita kuivat aineet. Lisää maito, munat sekä sulatettu, jäähtynyt margariini.
Kaada taikina leivinpaperille uunipellille ja paista 200-225 asteessa n. ½ tuntia.

Resepti on julmasti pöllitty täältä. En edes tiedä mikä erottaa tämän reseptin muista, mutta reseptin tekijä on nero! Jopa isäni, joka ei varsinaisesti välitä jälkiruoista pitää tämän pannukakun kanssa huolta omasta osuudestaan. Välillä veljenikin pyytää, että tekisin maailman parasta pannukakkua. Se tarkoittaa, että peltejä saa kerralla tehdä kaksi.

Koska kamerani lyhyempi linssi on thaimaassa enkä pidemmällä pysty kuvaamaan kamalan järkevästi sisällä niin päätinpä holgailla. Tulisipa linssi pian takaisin... ;)

KASVISKEBAB


Kerroin, että ostin kasviskebab paketin ruohonjuuresta... Ikäväkseni on todettava, että oli pieni pettynyt. Olihan se ihan hyvää, mutta ei sitä kebabiksi voi sanoa. Odotin pitkiä liuskoja, mutta paketista tuli ennemmin kanaviikkokin tai possun näköistä tavaraa. Höh.
Ihan hyvää, mutta ei sitä mitä odotin...