sunnuntai 30. syyskuuta 2012

MITÄS HITTOA TÄNÄÄN SYÖTÄISIIN



Koska on sunnuntai ja mun tekee mieli pullaa niin ajattelin josko netistä löytyisi joku kiva täysin uusi ohje. Ni ei löytynyt, mutta hauska video löytyi. 

No mut ei muuta ku huomiseen!

lauantai 29. syyskuuta 2012

SYYSARVONTA

Koska minulla on fiksuimmat, kauneimmat ja ihanimmat lukijat kautta aikaen on aika järjestää taas pientä arvonnan poikaista!

Tänään on taas kävijäennätykset paukkuneet. NYT kävijöitä on tässä kuussa käynyt 833. Se on ihan kamala määrä näin pienelle blogille! Vast´ ikään sain myös kymmenennen rekisteröityneen lukijan ja näin lukijoiden määrä kasvoi jo kaksinumeroisiin lukuihin! Aivan mahtavaa!

Palkinto on pieni, mutta niin on bloginikin. Hieman tyttöjuttuja syksyn pimeneviin iltoihin... Eli tupla kynsilakka väreinä nude ja luumu, pieni kynsienhoitosetti joka kulkee kätevästi vaikka käsilaukussa sekä 211 asiaa jotka mimmin pitäisi tietää -pokkarin. Kyllähän jokaisen tytsyn pitää tietää esimerkiksi: Kuinka kuristaa mies reisien välissä. Tai kuinka stripata tavoitteellisesti... Toisaalta kuinka keittää täydellinen kananmuna tai shokeerata taskuparkkeerauksella.. Omia suosikkeja ovat: näin testaat helmien aitouden, näin valmistat jogurttia termospullossa ja näin emännoit tasavallan presidenttiä... Eihän sitä koskaan tiedä! Kirja on mielestäni mainio ja jos se ei täältä postiluukkuun kopsahda niin kannattaa hankkia se jostain muualta... (Psss.. Kirjoja on myös kundeille...)


Säännöt ovat vanhat tutut:

Yhden arvan saat jättämällä kommentin tähän postaukseen.
Kaksi arpaa saat, jos olet lukija tai liityt lukijakseni.
Kolmannen arvan saat mikäli jaat tämän arvonnan omassa blogissasi (yllä olevaa kuvaa saa käyttää). 

Koska haluan erityisesti muistaa "vanhoja" lukijoitani saavat
Jenni, Jasminella, Marmu, Uutistoimisto Anselmi, littleB, Anette, Hanna, Stormiina, jutina sekä KattiPaakari niin sanotun tähtiarvan. Eli ylimääräisen arvan johon muilla ei ikävä kyllä ole oikeutta. Mutta ollos huoleton viimekertainen arvonta voitettiin yhdellä arvalla!

Ilmoita osallistuessasi monella arvalla olet mukana. Myös anonyyminä osallistuminen on mahdollista, mutta jätä silloin nimimerkki ja sähköpostiosoite jolloin voin ottaa yhteyttä sinuun.

Arvonta loppuu 6.10 klo 24. Arvonta suoritetaan sunnuntaina.


OSALLISTUMINEN ON PÄÄTTYNYT!!!

NO MUR

Odotin eilen puoli tuntia ulkona, että minua tultaisiin hakemaan. Odotin tänään puoli tuntia pihalla, että minua tultaisiin hakemaan... Olen tänään menossa taas stand uppiin ja joudun todennäköisesti taas odottelemaan... Kun sovitaan aika niin se tarkoittaa sitä!
Kävin aamupäivästä burleski -kirpparilla... Tai no niin viisi myyjää myi vaatteita ja koruja, jotka vain hyvällä mielikuvituksella ylitti burleski merkityksen... Myönnettäköön, että kirppari oli pettymys. Matkamme kirpparille sai kuitenkin uuden ulottuvuuden, kun kaverini kulkupelille tuli kamala eroahdistus. Siis autolle! Hyppäsimme autosta pois ja laitoimme ovet lukkoon. Tämän jälkeen atuto painoi tööttiä. Emme ensin tajunneet äänen tulevan meidän autostamme, mutta pienen ajan jälkeen auto halusi saada huomiota lisää ja painoi omatoimisesti tööttiä uudelleen. No todellinen syykin selvisi tööttäilylle myöhemmin, mutta ehdimme saamaan kyllä jo huomiota osaksemme. :D


Kuva ei taas liity asiaan yhtään... Kaivelin vaan arkistoja... :D
Kuva liittyy siltä osin, että otsikossa on, MUR ja koska minulla ei ole kuvaa karhusta niin kärpänen käy hyvin, koska se alkaa samalla kirjaimella... :D

HIEMAN ERIKOINEN PÄIVÄ


Tiedän, että kuva on huono. Anteeksi. Tilanne oli vaan niin hauskaa, että kävi miten... Siis kuvan kanssa. Tänään (siis eilen) oli Ken on heistä kaikkein hauskin -kilpailu. Yhdeksän esiintyjää, joista eilisessä päivityksessä esiintyneet henkilöt molemmat pääsivät jatkoon. Jee! Molempia myös äänestin. :)
Mutta mitäs tapahtui puolessa välissä näytöstä... Katolta alkoi tulla vettä... Kovin! Kuvassa näkyy läpinäkyvä ämpäri Niko Kivelän sateenvarjosta suoraan alas. Vettä tuli hetkessä PALJON! Ja parasta oli, että show must go on.. :D Yleisö istui paikoillaan ja Kivelälle tuotiin sateenvarjo... :D
Keikan jälkeen ei meno paljoa rauhoittunut. Enpä olisi aamulla tiennyt, että illalla olen häissä! Tai siis en edes stand up keikan aikana tiennyt meneväni häihin... Tai no niin. Maistraattivihkiminen ja muutama lasillinen kuohuvaa (ja jotain muita) ravintolassa. (5 "vierasta"). Sulhanen kannettiin autoon jossa nukkumatti otti omakseen ennen kotiovea.
Että sellainen päivä. :D Huomenna (eli tänään) uudelleen. :)

torstai 27. syyskuuta 2012

PARASTA PÄIVÄSSÄ

Parasta tässä päivässä on se, että on jo torstai ja huomenna pääsee seuraamaan Ken on heistä kaikkein hauskin -kilpailua.

Muun muassa nämä pojat pääsevät hauskuuttamaan iltaani.

  

keskiviikko 26. syyskuuta 2012

VOISORMI

Ihan yleisesti on sanottava, että jenkeistä tulee Suomen markkinoille ajoittain ihan hyvääkin tavaraa... Mutta tässä taannoin eksyin kaupan "jenkkihyllylle" ja päätin napata mukaani perinteistä perinteisemmän Butterfingerin... Patukka maksoi 1,90€ tai 1,95€... Siis jotain parin euron luokkaa kuitenkin... Täytyy sanoa, että nyt meni parieuronen niin hukkaan, ettei vähään aikaan olekaan mennyt! Hyi yök! Mikä sopii pienille keltaisille miehille ei välttämättä sovi minulle! Olenkin siis vakavasti sitä mieltä nyt, että mikäli tuote on jenkkihullyssä se saa vast edes jäädä sinne. Jos tuote saapuu ihan oikeaan hyllyyn oikeasti Suomen markkinoille sitä ehkä voi kokeilla... Tämä oli nimittäin jo toinen pettymys jonka jenkkihylly tuotti! (Ja kaksi kertaa olen sieltä jotain ostanut).

 
 
 Onkos teillä jenkkihylly tuottanut pettymyksen vai onko siellä jotain mitä kannattaisi kokeilla?


tiistai 25. syyskuuta 2012

MUSTIA SUKKIA

Yksi asia mikä minua on viimepäivinä suututtanut ihan huolella on mustasukkaisuus. Sitä tapahtuu töissä ja ystäväpiirissä tällä hetkellä todella paljon. Aloitetaan vaikka S:sästä. Kerroin yhteiselle kaverillemme, että olen kiinnostunut hänestä edelleen ja olen tehnyt pieniä siirtoja asian suhteen. Hetken kuunneltuaan hän alkoi muistella kuinka S oli sanonut hänen poikaystävälleen suuremmassa porukassa kaikkien kuullen, että kuinka hyvä nainen ja tyttöystävä hän on. Samalla hän vähätteli minun tarinaani ja tokaisi, että oliskohan oikeasti mitään tapahtunut jos olisin kerran lähtenyt hänen mukaansa... Mua ärsytti niin paljon, että olisi tehnyt mieli lyödä. Hän ei ole ollut kuuntelemassa puheitamme eikä ollut muutenkaan tilanteessa/illassa mitenkään osallisena. Sen hän kyllä jätti kertomatta, että hän on itse nähnyt S:sän RuisRockissa ja S oli ensin moikannut tämän jälkeen tullut luokse ja sanonut, että: Onneksi meidän jutusta ei koskaan tullut mitään. Ja siis tämän tiesin siitä, että hän oli kertonut tämän jo aikaisemmin...
Toinen kaveri on todella kateellinen minulle niinkin typerstä asiasta, kun tietokoneohjelmasta. Hankin nimittäin äskettäin Photoshop CS6:en ja hänellä, kun on vaan aikaisempi versio... Uskomatonta!
Työt ovat kuitenkin pahimmat. Olen pyytänyt tosiaan nyt siirtoa ja päällikköni päällikkö on luvannut hoitaa asian. Tämähän on aiheuttanut närää töissä, koska en ole puhunut asiasta ja ihmiset vetää omia johtopäätöksiä. Eniten kai työkavereitani ärsyttää se, että minä olin se joka keksin pyytää siirtoa oikealta ihmiseltä...
Olen väsynyt ja harmissani...

maanantai 24. syyskuuta 2012

HETKI TALOSSA

Tämän päiväinen pikareissu Espooseen meni nopeasti ja hyvin. Käytiin taputtamassa Ira pois talosta. Jos pakollisia huomisen media juttuja ei olisi, olisi Ira päässyt kyydillämme kotiin. Enpä usko, että meidänkään välimatka, kun tuskin on yli 20 km.
Lähdimme matkaan varmaankin noin klo 14. Noin klo 16 olimme Espoossa ja kävimme ensin katsomassa paikan, johon klo 20 oli tarkoitus mennä. Täytyy sanoa, että pyörimme ihan jonkin aikaa, koska talo sijaisee sellaisella paikalla, että sitä ei ihan heti uskoisi The Taloksi.
Kun talo oli löydetty, suuntasimme Selloon. Matkaan tarttui pari sormusta ja kynsilakka ja muutama pikkainen juttu, joista varmastikkin tulen kehittelemään tänne jotain pientä arvonnan tynkää.. Olen nimittäin edelleen kovin onnellinen siitä, että lukijoissa on päästy kaksinumeroisiin lukuihin. :)
Sellon mennessä kuudelta kiinni suuntasimme syömään talon läheiseen mäkkäriin ja tämän jälkeen ABC:n vessaan vaihtamaan vaatteet ja hieman ehostautumaan.
Yllätys talolla oli suuri. Taloon mentiin "takakautta" pimeässä. Takit naulaan ja istumaan. Täytyy sanoa, että glamour puuttui kyllä täysin. Kaksi bajamajaa ja kaksi pänikkää juotavaa. Mehua ja vettä. Istuimme ylärivissä ja kuin ihan sillit purkissa. Jos olisin suoristanut jalkani niin se olisi osunut kaksi riviä alemmalla istuneen päähän. Alapuolellani istuva katsoja nojasi koko 2h jalkoihini (pääsimme siis istumaan noin 0,5h aikaisemmin). Studion pienyys ei minua varsinaisesti hämännyt, mutta moni huokaili sitäkin asiaa. Pohja rakenteet olivat, kyllä eritavalla mitä olisin ajatellut... Talk show näyttää telkkarissa todella hienolta, siitähän ei pääse mihinkään, mutta paikanpäällä kimallus muuttuu taskulampuksi ja lavasteet paperiksi. No kerrottakoon, että aikoinaan televisiosta tulleen Kuutamolla -ohjelman "keppikuut" olivat teipattu kuuhun kiinni... Että näin. :)
Mutta kaikkinensa oli todella mukava päivä!
Ai niin. Kuvia ei saanut paikan päällä ottaa, joten  siksi kuvat rajoittuu nyt vain toiseen ostamistani sormuksista.

perjantai 21. syyskuuta 2012

TOSIELÄMÄN SANKARI


Kuva täältä ja juttu löytyy myös tämän päivän iltasanomista.

Olen puhunut tästä asiasta aikaisemmin. Täällä. Lähes päivälleen vuosi päivityksestä ja parun taas. Eräs kuvissa esiintyvistä henkilöistä on serkkuni, josta puhuin aikaisemmin. H on nykyään mun tosielämän sankari! 

Niin kuin vuosi sitten jo puhuin, minun terveydellisesti suurin pelkoni on rintasyöpä. Tai no niin. Oli. Pahimmillaan pelko oli niin kova, että erään lääkäriseissun yhteydessä juttelin asiasta lääkärinkin kanssa. Koska kannan mukanani itse luomu H-koon rintoja niin olin päättänyt, että syöpä löytää helpommin perille, kun pinta-alaa on enemmän. H:n matkaa (kaukaa) seuranneena reitti olikin erilainen mitä olin pienessä päässäni olin kuvitellut. En väitä, että se olisi ollut helpompi. En todellakaan! Vaan oli ihailtavaa seurata, kuinka H kertoi asiasta ja piti mielettömän huumorinsa mukana koko matkan ajan. 

Esimerkkinä hauskin facebook päivitys ikinä.
Kaljua paleltaa...
(Siskon mies vastaa) Laita housut jalkaan.

En tiedä kertoiko se enemmän siskonmiehen huonosta huumorista, kuin serkkuni hyvästä huumorista. Veikkaan kuitenkin jälkimmäistä. Aika harvalle syöpää sairastavalle ihmiselle voisi niin sanoa! 

Muistan myös toisen mahtavan päivityksen
Korvissa suhisee... Ai se onkin vaan mun tukka, kun kasvaa... :)

En muista varsinaisia vastauksia, mutta tämäkin päivitys sai hyvälle mielelle.

Jos saisin huomenna kuulla sairastavani itse rintasyöpää. Makaisin itkien ensin kolme viikkoa ja vetäisin kilometrin kokoisen marttyyrikortin takataskusta. Sitten soittaisin H:lle ja pyytäisin sen taskulampun, jolla hän sai valoa matkaansa. Sitten vaan reppu täyteen evästä ja mars matkaan. Se olis Siskot - matka jolle kukaan ei halunnut...

Tutkitaas tytöt tissimme. Ohje löytyy täältä.
  
Ai niin. Soitin myös isälleni, ja kertoakseni lehdestä ja jutusta siinä. On ehkä huomioitavaa, että herätin isäni... Kerrottuani lehtijutusta isäni kysyi unenpöpperössä "Voittiko H"? Isi, voitti... Syövän... :) Isi on paras! 

torstai 20. syyskuuta 2012

TÄMÄ ON BIG BROTHER


Ajattelin aluksi skipata tämän aiheen kokonaan blogistani. Tänään kuitenkin soi puhelin ja on kai pakko ottaa asia esille. Tämän viikon sunnuntaina kannattaa katsella yleisöä erityisen tarkkaan. Mää nimittäin oon siellä!

Olen seurannut BB:tä joka vuosi, jo ennen, ennen kuin BB Suomi alkoi. Milestäni ensimmäinen kausi on edelleenkin paras. Tätä kautta en varsinaisesti ole samalla intensiteetillä katsonut, kuin aikaisemmin, koska sarjasta on tullut tyrkkyjen ponnahduslauta. Sillä erotuksella, ettei ketään kiinnosta kauden jälkeen osallistujat. Mutta projekti on mielenkiintoinen ja on kiva päästä seuraamaan tapahtumia läheltä... Vaikkakin vaan yleisönä...

Kotoani ajaa pari tuntia paikanpäälle ja pari tuntia pois... Voi olla mielenkiintoinen 6:30 aamu maanantaia...

keskiviikko 19. syyskuuta 2012

HIENO IHMINEN


Työpaikallani tapahtuneet muutokset ovat ajaneet minut siihen tilaan, että olen pyytänyt saada siirtoa muihin töihin. Olen puhut asiasta oman päällikköni sekä päällikön päällikön kanssa. Herra H (pomon pomo) ilmoitti aluksi, että yritetään ensin ja mietitään sitten. Tämän jälkeen pyysin, että pomoni soittaa henkilöstöpäälliköllemme aiheeseen liittyen. Uhkasin jopa irtisanoa itseni jos tilanteeseen ei saada muutosta. Sain tänään puhelun. Herra H soitti. Hän oli puhunut pomoni ja henkilöstöpäällikön kanssa asiasta.
- Kuulin, että haluat edelleen vaihtaa paikkaa. Älä kuitenkaan irtisano itseäni, koska sä olet hyvä tyttö. Juttelin henkilöstöpäällikönkin kanssa asiasta ja mä lupaan, että heti, kun haluamasi paikka vapautuu niin saat sen.
Oli hienoa kuulla ja huomata, että asialla oli väliä. Tiedän, että siirtoon saattaa mennä aikaa, mutta sittenkin olen iloinen, että tuollakin johtamistasolla on huomattu osaamiseni. Minusta nimittäin tuntuu, että olen naimisissa työpaikkani kanssa ja firmamme on niin suuri, että osaamisemme hukkuu kaiken alle. Hyvä kuitenkin näin.

Sain tänään myös henkilökohtaisen palautteen, joka sai minut miltein itkemään. Asiakas kyseli jotain juttuja ja kerroin mitä minä tiesin. Jutustelin siinä samalla niitä näitä. Ennen kuin hän lähti hän kääntyi vielä minuunpäin ja sanoi, ettei ollut pitkään aikaan tavannut niin hyväsydämistä ihmistä kuin minä. Se tapa jolla asiakas sen minulle sanoi jotenkin todella hämmentävä. Minulle tuli hyvä mieli ja asiakaskin lähti hymyssä suin.

Tänään on ollut hieno päivä!

tiistai 18. syyskuuta 2012

JUHANNUSSALAATTI

No voi herranen aika sentään. olen yli vuoden kirjoittanut nyt blogiani ja ruokaohjeitakin on tänne tullut aika suurella kauhalla heiteltyä. Yksi resepti on kuitenkin jäänyt pois. Se, jonka olen itse alusta saakka rakennellut ja virheiden kautta muokannnut omaan suuhuni sopivaksi.



JUHANNUSSALAATTI

0,5 pussia kierremakaroonia
1 marioitu tofu

Keitä makaronit ja paista paistinpannulla tofu.

Edam juusto kuutioita maun mukaan (kaksi sentinpalasta riittä kuutioituna)
2 kermaviiliä
grillimaustetta
sinappia (saa olla ihan senttitolkulla)
maustekurkkua
loraus maustekurkkujen lientä tai etikkaa
0,5 pussia he-me-paa
(sipulia)

Kaikki hakataan pieniksi ja kuppiin vaan. Salaatti on parasta useiden tuntien jälkeen. Jopa seuravaana päivänä, kun kermaviili on imeytynyt kaikkeen. 

 Vaikka juhannukseen on vielä aikaa, maut pysyvät koko vuoden.

maanantai 17. syyskuuta 2012

TESTAA OLETKO LÄHIKAUPAN MUOVIKASSI

Minä ainakin haluan tietää, että mikä kassi minä olen! Ai miksi? No koska se on ehdottoman tärkeä tietoihan identiteetin kannalta! On muuten hauskaa, että olen aito klassikkolaukku ja samaan aikaan lähikaupan muovikassi... :D Testiin muuten tääsee tästä. Mikä laukku sinä olet?



Olet aito klassikkolaukku

50.0%


Olet järkevästi valittu, huomaamaton olkalaukku

25.0%


Olet lähikaupan muovikassi

12.5%


Olet feikkilaukku

12.5%


Olet ekohenkinen kangaskassi

0.0%


Olet reilun kokoinen kukallinen marikassi

0.0%


Olet pienenpieni ja hävyttömän kallis merkkilaukku

0.0%

sunnuntai 16. syyskuuta 2012

OLEN STALKANNUT SINUA


Sain viestin eilen facebookkiin, jota en olisi koskaan uskonut saavani.. Tai siis viesti oli todella yllättävä. Erään peruskouluaikaisen luokkakaverin sisko menee naimisiin. Hän pyysi minua kuvaaman häät. Hän oli omien sanojensa mukaan saanut facebookin kautta käsityksen, että olen "alalla hommissa"... Juttelin erään kaverin kanssa asiasta ja hän nauroi, että jos minun kanssani ei ole yhtään yhteyksissä niin saa aika hyvin stalkata facebookin... Toki menen mielelläni kuvaaman häät, MUTTA... Tämän morsiammen suku... Olen ollut siis siskon kanssa samalla luokalla alakoulussa. Samainen henkilö teki monen elämästä helvettiä, jota vieläkin liki 20 vuoden jälkeen muistellaan muutamien ihmisien kanssa. Sisko tietenkin on paikalla. Suku on myös "hieman parempaa väkeä" ainakin omasta mielestään ja minua ahdistaa olla tentattavana, kun auto on vahempi, kuin kymmen vuotta ja kuukausitulot ei ylitä 3500 euroa. Juhlat ovat myös uuden vuoden aattona... Ajatuskin siitä, että joutuisin vaihtamaan vuotta morsiammen siskon kanssa... Rock rock..Asiata erikoisen tekee myös se, että näin morsiammen joitain aikoja sitten emmekä edes moikanneet! Molemmat vain tuijoitimme toisiamme, kuin halpaa makkaraa.
Toisaaltaan tälläkin eurolla on kääntöpuoli. Voisin kuvitella häiden olevan aika hulppeat. Enkä usko, että laskussakaan tarvitsisi kamalasti pihistellä... Uudet kuvatkaan ei olisi pahitteeksi...
Lupasin miettiä tämän päivää. En yhtään tiedä kumpi painaa vaakakupissa enemmän. Raha ja kuvat vai morsiammen suku...

VIESTI JOTA EN YMMÄRRÄ

Kerroin edellispäivänä, että olen huomenna menossa sokkotreffeille. Eli siis eilen. Ystäväni järjesti tapaamisen ja en tiedä mitä hänen päässään liikkuu. Mies ei ollut lainkaan "toivotunlainen". En tiedä eikö ystäväni tunne minua sitten vai yrittikö ystävä viesittää jotain, jota en ymmärtänyt. Kävimme kahvilla ja myönnän vilkuilleeni kokoajan kelloa. Elämäni pisimmät 45min! Täytyypi keskustella vielä ystäväni kanssa.

Mutta tämä päivä toi tullessaan iloisen asian! Olen saanut kymmenennen lukijani! Mistä näitä lukijoita oikein tulee? :) Täytyypi katsoa, josko saisin tehtyä jotain pientä yllätystä tänne asian kunniaksi. :)

Tervetuloa vaan Jenni!
Vielä, kun lukijoita on sen verran, että huomaan jokaisen erikseen. :)


lauantai 15. syyskuuta 2012

KYMMENEN KUVAA KESÄÄN

Littlebigthings- blogissa löytyi ihana haaste. Kymmen kuvaa kesään. Haasteen idea on kuvata samasta kohdasta aina joka kuukausi kuva ja nähdä, kuinka syksy vaihtuu talveksi ja talvi kevääksi ja kevät kesäksi. Kesällä kuvat kasataan kollaasiksi ja nähdään kuinka maisema on muuttunut. Minä ajattelin kuvata keittiön ikkunasta.

Tyypit, ei paha 9 kuvaa kesään enää jäljellä! :)

TOIVOTTAVASTI PYSYVÄ

En ole kokonaiseen kahteen päivään päivittänyt mitään. Musta tuntuu, että kaksi päivää on vaan pyyhkiytyny mun elämästä johonkin. Eikä mulla ole nytkään varsinaisesti mitään asiaa, vaikka todellisuudessa olisi paljonkin juttuja, josta haluaisin kirjoittaa.
  • Työpaikallani käytiin yt-neuvottelut, jonka tuloksena palkkaamme lisää henkilökuntaa.
  • Työpaikallani tulee niin suuria muutoksia, että pyysin tänään siirtoa toiseen paikkaan (olen ollut 6 vuotta samaassa työpaikassa pian)
  • Kävin työhaastattelussa tänään enkä ottanut paikkaa vastaan.
  • Olen menossa huomenna ystäväni järjestämille sokkotreffeille! HUI!
  • Näin tänään veljeni tyttöystävän?
Avaan ehkä viimeistä pistettä...Veljeni on sinkku. Tai siis parisuhdetietoja ei ole ainakaan facessa. Hän on myös "hieman huono" esittelemään tyttöjään. Tai no minä olen ihan viimeinen, jolle hän heitä esittelee. Enkä yhtään ihmettele. Innostuin nytkin tytöstä niin paljon, että aloin melkein jo hääkortteja suunnitella.. :D Näkemisemme oli kuitenkin vahinko ja yritin liueta tilanteesta mahdollisimman nopeasti, ennen vaan vahingossa nolaisi itseäni tai veljeäni... Olin käymässä veljeni tallilla (kun piti viedä vatupassi) ja tuntui, että veljeni koitti saada minut ulos tallista mahdollisimman pian. Juuri, kun olin astumassa ovesta ulos niin oven takana seisoo tyttö, joka oli tulossa talliin sisälle... Sanoin veljelleni heipat ja huomasin tytön ilmeen... Tytön minä tervehdin ja ilmoitin olevani sisko. Tyttö vastasi, että hän katsoikin, että samaa näköä on.. Joten mitä tästä voimme päätellä... Minut tsekattiin päästä varpaisiin alle 3 sekunnissa... NAINEN! Eli oli ehkä hyvä, että kerroin itse olevani sisko, ettei veljeni joutunut selittelemään. Tyttö vaikutti mukavalle. Toivottavasti tyttö olisi nyt pysyvä... :)

tiistai 11. syyskuuta 2012

VOI NOLOUDEN HUIPENTUMA

Miksi kahden aikaan yöllä tulleet kuningas ajatukset pitää toteuttaa? HÄ-VET-TÄÄ!!!! Ok, ajatus on ollut aikaisemminkin jo mielessäni, mutta silloin en voinut sitä toteuttaa. Aikaa kuitenkin meni eteenpäin ja mahdollisuus vanhalle ajatukselleni tuli. Ja piiri pieni pyörii... S... Hemmetti. Lähetin S:älle erään palvelun kautta nimettomästi piiiitkän pitkän viestin. Se oli hemmetin hyvä idea. Kahdelta yöllä.. Vuodatin siihen sitten lähes kaikki ajaukseni... Kerroin myös tarinan kuinka jouduin kerran kysymään: "Anteeks mitä sä sanoit?" Koska en kuullut mitään, kun mietin vaan kuinka hyvälle sä näytät vaikka et ollut ajanut partaasi...
Kuten voi ajatella viesti todellakin oli kohtalaisen pitkä ja täynnä ajatuksia, jotka eivät välttämättä ollut aamulla enää kamalan hyvä idea. Niinpä menin katsomaan oliko S jo lukenut viestin. Ei ollut. Poistin viestin lähetetyistä ja lähdin töihin. Ajattelin asian olevan kunnossa... Ei ollut. Kotiin tultuani ajattelin kuitenkin laittaa S:sälle uuden viestin lyhyemmän ja nasevamman. No eipä paljoa tarvinnut. S oli vastannut viestiini. Hän siis oli saanut sen viestin... *ttu!!! Oli mukava kuitenkin huomata kuinka S oli vastannut. Ensimmäinen sana viestissä oli: Vau. :) (ja juu hymiökin oli perässä). S:sän viesti ei ollut pitkä, mutta hän toivoi, että kertoisin kuka olen... Ei tuu tapahtumaan!
Voin kuvitella kuinka S on selannut facebookkia ja kirjoittanut ruutupaperille nimiä ja viivannut yli... Toivottavasti mun nimi ei ole siinä listassa ainoana...


maanantai 10. syyskuuta 2012

LAISKUUS/KÖYHYYS ON HYVÄSTÄ

Kävin hammaslääkärissä. (Montakohan päivitystä olen viime kuukausina aloittanut näin?) Kun viimeksi kävin hammaslääkärissä tapahtui seuraavana päivänä pieni onnettomuus. Tuhannen euron hammas halkesi kahtia. Koska hammas ei ollut yhtään kipeä ja seuraava aika jo tiedossa päätin olla menemättä lääkäriin, koska tiesin, että hinta olisi taas sen 50-100 euroa tai ylöspäin.
Tänään hammaslääkärissä lääkäri otti palan pois ja hieman tutkiskeli. hammas oli lohjennyt pahoin ja sain hampaan poistotuomion. Hemmetti. Tuhannen euron hammas jo nyt ja lopputulos on poisto. Mieli oli todella maassa. Puhuimme jo silloista ja imblanteista. Sitten hammaslääkäri mietti hetken ja päätti kuitenkin avata hampaan ja katsoa josko jotain olisi sittenkin tehtävissä. "Mä en nyt lupaa mitään, mutta jos laitettais (joku ihme niminen työkalu) väärinpäin ja kokeiltaisiin josko hampaan saisi sittenkin rekennettu uudelleen". Koska en ollut laiskuuttani mennyt aikaisemmin hammaslääkäriin oli ien vetäytynyt ja työkalun saisi tarpeeksi syvälle. 45min jälkeen minulla oli jälleen hammas... Joka nyt piti avata ja tehdä juurihoito.
Koska hammas halkesi. Löytyi hampaasta myös käsittelemätön juuri. Koska en ollut heti mennyt lääkäriin pystyttiin hammas rakentamaan uudelleen. Ja koska hammaslääkäri oli nuori hänellä oli vielä jäljellä halua pelastaa minut, joka siis tietysti on vaan henkilökohtainen mielipide. Olen niin tyytyväinen!


sunnuntai 9. syyskuuta 2012

NÖÖN NÖÖN NÖÖÖN

Makasin tänään jossain haisevassa ojassa monta tuntia... Heti sen jälkeen, kun olin eksynyt ja kävellyt 10 km harhaan (8kg laukku kainalossa). No tulipahan ulkoiltua. Ja ei en varsinaisesti ole mikään autourheilun ystävä, muuten kuin televisiosta katsottuna. Ei ole suut ja silmät täynnä soraa ja voi vahingossa nukahtaa sohvalle. Tuolla ei voinut nukahtaa! Syy miksi lähdin sitten mukaan, että olen viimeksi ollut katsomassa rallia yli 20 vuotta sitten ja halusin uusia kuvia. Jotain ei tavanomaista.



Todettakoon, että päivä oli kuitenkin todella mukava! :)

Pakko tehdä vielä päivitys tähän... Otin päivällä yli 600 kuvaa. Se on minulle todella paljon, koska yritän panostaa enemmän laatuun, kuin määrään. Auton ajaessa oli oli pakko laittaa nopeakuvaus päälle, joka 7D kamerassa 8 kuvaa sekunnissa. Oli kuitenkin mukava huomata, että sadoille kuville oli jotain käyttöäkin... Lähetin äsken muutamat kuvat kuskeille... (Pyynnöstä).

lauantai 8. syyskuuta 2012

SOMEWHERE OVER THE RAINBOW


Arvatkaapas mitä mä näin tänään ensimmäistä kertaa elämässäni? Sateenkaaren lähtöpaikan. Siis maassa sen kohdan josta sateenkaari lähti. Olin ajamassa töistä kotiin, kun huomasin sateenkaaren siintävän edessä. Kääntyessäni tieltä vasemmalle huomasin, että oikealla oli jotain outoa. Siinä se oli. Sateenkaaren pää. Täytyy sanoa, että oli vaikuttava näky. Ja ei, ei ollut rahakirstua siinä sitten, mutta minulla oli lottolappu taskussa niin josko se aarre oli siellä?
No ei tarvitse olla kamala ruudinkeksijä, että tajuaa, ettei kuva ole aito. Päätin etten varasta enää yhtään kuvaa! Ja yhtään sateenkaarikuvaa minulla ei ole. :( Joten nyt mennään näillä. :D

perjantai 7. syyskuuta 2012

PIILOMAKSUJA

Tänään  on ollut jo huomattavasti parempi päivä, kuin eilen. Myös lähes ympärivuorokautinen nukkuminen saattaa auttaa asiaan. Kävin hakemassa Sparzanzan lipun tänään. Uskomatonta kusetusta taas. (Anteeksi sanavalintani). Minulla on ollut käsitys, että ennakkoon ostetut liput ovat edullisempia, jotta katsojamäärä olisi suunnilleen tiedossa ennen iltaa... JEP JEP. Niin kuin lipusta näkee lipun hinta oli 15 euroa. Lippuun tulee myös lisiä... 1€ verkkokauppamaksu ja 1,50€ palvelumaku toimipisteessä. Eli 17,50€ yhteensä. Liput ovelta maksaa 17€... Eli maksoin nyt 0,50€ enemmän, kuin silloin, kun jos olisin maksanut ovella lipun... Kiva. Miksi maksuja ei voi liittää suoraan lipun hintaan? Nettimaksun pystyy välttämään jos menee suoraan tiketin palveupisteeseen ilman varausta... 1,5€ hintaa ei millään.

  • Lippu netistä  17,50€
  • Lippu tiketin toimipisteestä varauksella 17,50€
  • Lippu tiketin toimipisteestä ilman varausta 16,50€
  • Lippu ärrältä 17,50€ (johon tarvitsee netin varauskoodin ja lippua ei pysty maksamaan kulttuuriseteleillä)

Maksoin lipun kulttuuriseteleillä, joten siksi en maksanut lippua heti netistä ja lipun hinnaksi tuli 2,5 euroa. Joten aivan sama ja pääasia on, että minulla on lippu! :)

VATSATAUTIHANKINTOJA

Mulla on pikkasen huono tapa saada loisto ideoita vatsataudissa. Ostin eilen sitten lipun Sparzanzan keikalle. Keikka on ensikuun lopussa. Arvoin jonkun aikaa lähteäkkö vai ei, mutta sitten tulin lopulta siihen tulokseen, että kyllä. Erikoiseksi asian tekee se, että en edes jaksanut maanitella ketään mukaan. Ostin siis yhden lipun!
Pieni ketunhäntä minulla kuitenkin on kainalossa... Tiedän, että bändi kuuluu myös S:sän suosikkeihin... Ja olipa se (eiku hän) huomannut facebook päivitykseni... S on myös kova käymään keikolla joten toivoisimpa, että seura tulisi sieltä. No saa nähdä enkä jaksa ottaa kamalaa stressiä asiasta.
Fiilistellään kuitenkin yhdessä! :)

TÄRKEÄÄ ASIAA

Yksi asia, josta tykkään myös pauhata on tekijänoikeudet... Täällä on tärkeää asiaa blogeista ja valokuvista! Tiedän itsekin syyllistyneeni kuva varkauksiin (jos lakia tulkitaan kirjaimellisesti), mutta varastaessani kuvan olen kuitenkin linkittänyt aina varastamani kuvan alkuperäpaikan. Pitää varmaan jatkossa skarpata ja sallia itselleni vain tuotekuvavarkaudet.
Eräs asia, joka iski korvaani jutussa on sana laina. Mua niin ärsyttää lukea ja kuunnella, kun sanaa käytetään niin väärin! "Lainasin kuvan sieltä ja sieltä". "Kuvia lainataan paljon". Ja ihan mun lemppari "Voinko lainata sun hammastahnaa/shampoota" - juu en tarvii takas... Laina tarkoittaa asiaa, joka annetaan takaisin! Wikipedia auttaa myös ymmärtämään sanan tarkoituksen.

Lainasin pankista kassillisen rahaa, mutta en maksa takaisin = Ryöstö!
Lainasin naapurin Pirkon lukittua pyörää = Luvaton käyttöönotto!
Lainasin kaupasta suklaapatukan ja söin sen = Näpistys!

Anteeksi marmatukseni. Olen vatsataudissa ja olen nukkunut ja oksentanut vuoronperään. Menen nyt nukkumaan ja olen huomenna paremmalla tuulella.

keskiviikko 5. syyskuuta 2012

MIELENSÄPAHOITTAJA TÄÄLLÄ TAAS TERVE!

Täytyy sanoa, että kyllä minä mieleni taas pahoitin, kun eilen luin sähköpostiani. Olin saanut maanantaina sähköpostia tuntemattomalta ihmiseltä. Vaikka nimeni ei ihan Matti Meikäläinen olekaan jostain syystä minulle tulee aika ajoin sähköpostiin vääriä viestiä. Vastaan niihin aina heti, koska mielestäni on kohteliasta kertoa, että et ole nyt tavoittanut hakemaasi henkilöä. Viesti oli tullut maanantaina ja kun en siihen ihan heti ehtinyt vastata muistin asian eilen ja vastasiin siis siihen sitten. Vastaan aina vastaa nappulalla ja jätän alkuperäisen viestin loppuun, jotta vastaanottaja näkee mikä viesti on mennyt väärään paikkaan. No keskustelua käytiin usean sähköpostin ajan kohtalaisen nopealla syksillä ja se meni suunnilleen näillä sanoin:
Minä: Hei, viestisi on tullut nyt vasrmastikin väärään osoitteeseen. Hauskaa syksyä sinulle kuitenkin! (oma nimi)
Mies: Kuka sä olet?
Minä: Niin siis vastasin vaan siihen viestiin jonka olit laittanut minulle vahingossa.
Mies: Ei pidä paikkaansa, en ole mitään lähetellyt.
Minä: Häh? Niin siis tuo viesti joka oli ensimmäisen viestin lopuussa oli tullut tästä osoitteesta.
Mies: Ei pidä paikkaansa en ole todellakaan lähetellyt mitään viestejä. (Viestin lopussa oli vielä maininta, että älä häiriköi enää tai jotain vastaavaa)
Minä: No herranjestas, en kai mä tällästä keksi. Katso lähetetyt viestit niin asia varmasti selviää sieltä. Ei tehdä asiasta nyt isomapaa vaan toivotetaan nyt vaan hyvä jatkoa. :)
Mies: Aivan sama!

En edes viittsinyt vastata. On käsittämätöntä, kuinka mies käänsi oman virheensä minun syyksi. Enkä minä ajatellut muuta, kun sitä, että mies saisi viestinsä perille, koska viestin lopussa oli maininta vastaathan pian. Ja kyllä tarkistin alkuperäisen viestin vielä, että sähköposti on sama... Ja kuinka se voisi ollakaan eri jos  painan nappia vastaa. Inhoan nykypäivän oma napa magneettia! Ja sanapari Aivan sama tai ihan sama saa mieneeni agressiivisia ajatuksia. Mä yritin vaan olla mukava ja sain paskaa taas niskaani.

 

tiistai 4. syyskuuta 2012

KAIPAA KAAPATTUA MIESTÄ

Kellon käydessä pian neljää on kai taas järkevää kirjoittaa blogia. Koska nukkumatti on ilmeisesti kaapattu jonkun hullun sinkkunaisen toimesta, niin minulla on aikaa katsella vaikka netistä sarjoja joita en ole muistanut katsoa. Olen ollut koukussa Suomi-tytöt New Yorkissa -sarjaan, mutta jostain syystä viime jakso (viimeinen jakso) jäi katsomatta. En ala ruotimaan sarjan henkilöitä sen tarkemmin, koska kyseessä on todelliset ihmiset. Todettava on kuitenkin se, että sarja on ollut todella viihdyttävää katsottavaa. Syy mikä sai minun kirjoittamaan tähän aikaan on Annabellan Missqa-nettikauppa. Koska itsekin mietin ilmeisesti paljonkin ekologisia asioita kiinnostuin kovin kaupasta. En sitten tiedä, että onko minulla kallis maku, mutta kiva paita: 299€ kiva mekko (jota en oikeasti voisi ikinä käyttää) 239€... Kengissä sellaiset, jota voisin käyttää 229€ ja sellaiset, jotka voisin ostaa hyllyyn: 239€. Laukuista en varsinaisesti tykännyt ensimmäisestäkää, mutta jos pakko olisi ollut valita niin hintaa sillekin olisi tullut 349€. Näin ohjelmassa yhden kivan korun, joka paljastuikin sormukseksi, eikä näin ollen ole kamalan käytännöllinen, mutta sillekin hintaa oli laitettu 249€.
Niin siis se sormus on tässä. 

No ehkä mä löydän jotain muutakin tekemistä tuolle rahalle. Olisin melkein kannatuksen vuoksi laittamassa jotain ostoskoriin, mutta kaikki mitä lopulta raaskisi ostaa on ylihitaiset pikkuhousut. (Ja juu desing maksaa, tiedän). Olen ehkä vain köyhä!

Nyt nukku-ukon olisi kuitenkin hyvä näyttää mulle tie untenmaille! 



Koska olen ollut aina pikkaisen outo lapsi muistan miettineeni, että toivottavasti minulle ei kasva isona villalangasta partaa, koska se on niin paksua, että sen on hankalaa tulla ihon läpi. Peloni ei onneksi käynyt toteen. 

Niin ja etsiessäni tätä kuvaa netistä eteeni tälläinen


Mitä tämä DVD sisältää? Niitä 30 sekunnin pätkiä, jossa se tulee ensin johonkin taloon (kutsumatta) ja heti perään se 30 sekunnin pätkä jolloin Matti heittää unihiehat? Niitä sitten 180 putkeen, että saadaan 1,5h täyteen? Ja lapset katsoo into piukalla... Jos vain selviävät ekoista unihiekoista...

Onneks mulla ei kasvanut villalankapartaa.

maanantai 3. syyskuuta 2012

HEI MAANANTAI


Tänään on just tällänen olo. Ei ihan kauheesti jaksais... No yhtään mitään. Ei kiinnosta vaikka on vapaa päivä. Ja se on todella harvinaista! Taidan kaivautua sänkyyn.

sunnuntai 2. syyskuuta 2012

ESITTELYSSÄ: MAKUUHUONE

 Ovelta näkymä on tämä.

Vaikka makuuhuoneessa on paljon ongelmia pidän makkarin tunnelmasta paljon.


Makkarista löytyy myös muutamia juttuja joita on mukava esitellä. Ensimmäisenä isin tekemä muumikello. Sain sen 10 -vuotis syntymäpäivälahjaksi. Eihän siitä ole kuin 18 vuotta aikaa... ;) Ja toimii edelleen! Hyvä isi!


Makkarin lamppu on asia, jonka olen ostanut ensimmäiseen kotiini ensimmäisenä asiana. Ja vieläkin kyllä tykkään siitä. :)



En ole koskaan ollut mikään piirtäjä, mutta seinä on niin tyhjä ilman mitään niin iskin nuo nyt tuohon.


Kynsikamat löytyy myös makkarista, koska olohuoneessa niille ei ole tilaa. En tee kynsiä, kuin itselleni niin niiden ei tarvitse olla kokoajan esilläkään...


Jokaisella meillä löytyy kai omasta kodista joku käsittämätön juttu. Mun eräs käsittämätön tavara on tämä puinen patsas. Sain sen täti T:ltä valmistujaislahjaksi. Nyt sen paikka on makuuhuoneessa...


Eräs asia josta pidän makuuhuoneessani on vaatekaappi. Toki niinkuin kaikki kaapit on vaatekaappinikin aivan liian pieni! :D Ja mikäli koko seinä olisi vaatekaappia niin sekin olisi liian pieni...


Myös kameralaukku, jalka, studiovalot ja muut valokuvauskamat asuvat makkarin nurkassa. Kyllähän ne sieltä useasti olohuoneeseen kulkeutuu...


Makkari on kyllä yksi murheen ryynimakkara. Onhan sielä fiilistä, mutta ei se kodikas ole. olen suunnitellut ostavani veronpaöautuksilla uuden sängyn nyt ainakin aluksi. Makkarin ongelma on myös valo. Katkasia on oven vieressä ja talvella sänkyyn saa kömpiä pimeässä ellei käy erikseen laittamassa lukuvaloa ensin päälle. Ihme sahaamista! Haluaisin sellaisen "taputettavan lampun". Kaksi taputusta päälle ja yksi taputus pois... Missäköhän niitä myydään?