perjantai 1. kesäkuuta 2012

EN HALUAISI AVAUTUA MUTTA...


En ole halunnut miettiä täällä blogissani yleismaailmallisia asioita kamalasti, mutta nyt ajattelin hieman avautua puolivuotta vanhasta tupakkalaista. Puoli vuotta sitten tupakka askit menivät kaupoissa piiloon ja osassa kaipoissa kuvat vaihtuivat numeroiksi. Muutoksella pyrittiin viemään tupakan houkuttavuutta pois. No kuinkas on käynyt? Asiakkaat eivät ole opetelleet numeroita. Miksi olisi, koska olettamus on, että numerot vaihtelevat kaupoittain. (Ovat muuten ketju kohtaisia). Myyjät eivät muista, kuin joitain numeroita ulkoa, koska tuotteita on paljon eikä jokaista merkkiä myydä samalla volyymilla. Tupakan myymisestä tulee jokaisen asiakkaan kohdalla erillinen show, jonka jälkeen päivitellään, miksi tästäkin piti tehdä näin vaikeaa? Tupakkaa myös ostetaan nykyään kerralla enemmän, koska sitä "on niin vaikea ostaa". Entisen yhden askin sijaan nykyään ostetaan noin kolme tai koko kartonki kerralla, joten voisi kuvitella, että tupakoitsijat polttavat myös enemmän, koska sitä kotona on isompi määrä. On kuitenkin eräs ihmisryhmä jotka muistavat "omat numeronsa". LAPSET. Ala-aste ikäiset.


kuva

- Anteeksi mikä numero mahtaa olla __________ <- tuotemerkki
- Ihan pikkuhetki niin katson, kun en nyt ulkoa muista.
- Äiti (tai isä), se oli 15 se sun numero.
Tässä vaiheessa vanhemmat menevät punaiseksi ja koittavat olla välittämättä lapsensa kommentista.
- Se numero on 15.
- Äiti (tai isä) mää tiesin sen!

Ei olen muuten ihan yksi kerta, kun olen tällaisen keskustelun kuullut. Missäköhän kohtaa laki on mennyt pilalle? Jotkut ihmiset kun nyt vaan polttaa ja heidänkin on raahattava lapsiaan mukanaan. Ei lapset ole tyhmiä. Ja veikkaan, että kiinnostavuus asiaa kohtaan on lapsilla pian suurempi, koska "se on niin kiellettyä". Ainahan se on niin mennyt. Kaikki mikä on kiellettyä, kiinnostaa! Jos kurkkua myytäisiin "tiskin alata" veikkaisin, että myynti kävisi kuumana ja ihmiset olisivat terveenpiä. Ennen kohtalaisen huomaamaton tupakan osto on saattanut mennä lapsilta jopa hieman ohi. Nyt, kun ostamisesta on tehty hankalampaa, lapset ovat ostotilanteessa enemmän mukana.

Ei tainnut mennä ihan putkeen?

2 kommenttia:

  1. Hyviä ajatuksia ja kivasti kirjoitettu. Hörähdin täällä yksikseni ääneen tuon kurkun kohdalla =)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Hanna. Kurkku nyt oli hieman kärjistetty, mutta asian ydin kuitenkin varmasti tuli esille. Toki ymmärrän lain tarkoituksen ja ihan hieno ajatus varmasti alkujaan, mutta ajatuksen tuominen käytäntöön ei ehkä tässä tapauksessa ole toiminut toivotulla tavalla.

      Poista