maanantai 12. maaliskuuta 2012

KEVÄTOLO

Tänään on ollut ensimmäistä päivää todellinen kevätolo... Sitä tunnetta on hankala selittää, mutta se pitää kokea. Pahimmillaan se saa aikaan omituisia asioita... Niinkuin minulle tänään kävi. Värjäsin tukkani eilen. Tänään musta tuntui hieman turhan mustalle... Voiko musta olla koskaan liian mustaa? Kaivoin kaappini kätköistä myös Oasiksen Be here now levyn joka tuo tiettyjä muistoja mieleeni... Kuin dominojunan lailla aloin kaivella elämäni vanhoja ihmisiä... Tiedoksenne saatettakoon, ettei facebook enää varmenna kaverikutsuja... Siis niin, että oletko nyt aivan varma, että haluat olla tämän ihmisen kaveri... Olin kyllä vähintään innoissani, kun vastaus tuli heti...
Tutkiessani mennyttä elämääni tietokoneelta sain puhelun. M soitti. En ole ollut pikään aikaan häneen yhteydessä. Olemme kai nähneet jouluna viimeksi. M kierteli ja kaarteli, kunnes minun oli pakko kysyä mitä asiaa hänellä oli. Hän kysyi ensin V:stä ja kun kerroin miten asiat olivat menneet ja lähes ennen kuin olin päässyt lauseen loppuun hän kysyi S:sästä... MITÄ? Kieltämättä meinasi mennä mehut väärään kurkkuun. M intti ja intti oliko minulla jotain kerrottavaa asian suhteen. Hän oli seurannut toimintaamme facesta (on meidän molempien kaveri) ja oli tullut siihen lopputulokseen, että jotain vispilää nyt on vaihdettu jo jonkun aikaa kuulemma.... Huomasin selittäväni taas jotain ihan pehmeitä. Sitä se kevätolo teettää... :D No, juttelimme kaksi tuntia puhelimessa ja juttumme kääntyi juhannukseen... Olisiko juhannus suunnitelmat kasaantumassa?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti