torstai 29. maaliskuuta 2012

TYKKÄÄN TAI EN

Voi kun ymmärtäisin nettikielen kaksoismerkityksiä paremmin. Asiat voivat olla todella hyvin tai sitten ei. Me gusta mietityttää... Onko sillä kaksoismerkitys? Ja jos on niin kumpaa asialla tarkoitettiin??? Argh!!! Miksi ei voi vaan käyttää sydämiä tai olla vastaamatta.. Ihme memettelijä! Jos me gustalla tarkoitettiin vain me gustan suomenkielistä merkitystä, on asiat paremmin kun osasin edes ajatella... Voi S taas minkä teit!

keskiviikko 28. maaliskuuta 2012

KESÄPAINO

En ole kirjoittanut moneen päivään taas. Olen ollut jotenkin ihan tukossa. En fyysisesti vaan henkisesti. Mulla ei vaan ole ollut mitään sanottavaa. Ei sillä, että nytkään olisi... On kuitenkin ollut mukava huomata, että olen nyt rimpuillut ylös siitä täydellisestä pullataikinasta, jossa olen alkuvuoden temppuillut. En oikein muista koko alkuvuodesta mitään tai no en myöskään viime vuoden lopusta. Tuntuu, että vanhoja valokuvien tiedostoja katsellessa jostain kuvanotosta on vierähtänyt vuosi ja etsin sitä tämän vuoden kansiosta. Aika on jännä käsite. :)

Ajasta tulikin mienee, että kai kaikki muistaa ensi yönä siirtää vaa'at klo 3? 5-15kg taaksepäin... Sitä sanotaan kesäpainoksi... :)

sunnuntai 25. maaliskuuta 2012

JUST THE WAY YOU ARE

Olen ollu ihan sekasin koko päivän. En ymmärrä miksi se voi olla aina yhtä kivaa kuulla, et "oot just hyvä noin". Luulin oikeasti ohittaneeni jo tämän teinivaiheen, mutta en näköjään ole. Kädet tärisee ja henkeä ahdistaa.
Muistan kertoneeni täällä V:n ja P:n suhteesta minuun sen, että vaikka välitin/-tän V:stä paljon, mutta jos mahdollisuus olisi tarjoutunut P:n kohdalla en olisi jättänyt tilaisuutta käyttämättä. Mietin tänään asiaa uudelleen, jos sama tilanne olisi S:än ja P:n kohdalla... P on mieletön ihminen, mutta en voisi koskaan kuvitellakaan satuttavani S:sää... Edes siinä tapauksessa, ettei asia tulisi ikinä julki.
Mun tekis mieli vaan huutaa ja juosta. Haistella kukkia ja tykätä kaikesta... "Halata menemään". Kuulostaa muuten just mun toiminnalta... Taitaa kesäaika todella olla alkanut... ;)

TOIVEET TOTEUTUU???

Tekisi mieli linkata taas Emiliana Torrini - Jungle Drum, mutta koska olen sen jo kerran tehnyt jätän sen nyt tekemättä. Syy fiilikseen on S... Yllättäen. S pääsi sitten yllättämään takavasemmalta oikein kunnolla. Mun fiilikset on todella sekavat! En tiedä mitä tästä on kehittymässä. S... Ja minä, kun olen sanonut EI KOSKAAN! Tän piti olla tylsä lauantai-ilta ja nyt mä olenkin aivan sekaisin! Kuin pienessä hetkessä kaikki muuttuukaan?

Mulla on hyvä mieli!


lauantai 24. maaliskuuta 2012

TODELLISUUSPAKOA

Eilen oli hyvä ilma. Juuri sellainen ikkunanpesu ilma. Mun ikkunat on ihan kamalassa kunnossa talven jäljiltä. Onneks sälekaihtimet antaa vähän anteeksi. Ajattelin eilen, että olisin pessyt ne, mutta tulin siihen tulokseen, että on kevään ensimmäisiä oikeita kauniita päiviä niin lähden kaupungille ja leffaan. Kävin katsomassa uuden Vareksen. Olen käynyt kaikki katsomassa ja jokaisesta aikaisemmin tykännyt. Mutta nyt, ei vaan toiminut. Alku lähti lupaavasti sitten tuli lattea keskikohta ja huono loppu. Huomasi myös selvästi, että elokuva oli alunperin tarkoitettu tv levitykseen. Kuvat oli niin lähiksiä, että ne näyttivät oudoille niin suurina. Istuin kuitenkin kolmennen rivin keskellä. Finnkinon sivuilla elokuva oli saanut neljä tähteä. Tuntuu hieman erikoiselta, itse kun antaisin vain kaksi... Edes minä en pelastanut tätä elokuvaa! Huomasin näkyväni parissa kuvassa yleisökohtauksessa, kun Vares oli kaupungilla. Tosin tiedän, ettei minua siitä tunnista. Itsekin tunsin itseni vain turkoosista paidasta ja mustasta repusta. Muutenkin ne on vain niin lyhyitä välähdykiä. No, mutta olipa jännä nähdä itsensä valkokankaalla. :)

torstai 22. maaliskuuta 2012

PITÄISI

Huomenna olis aamuvuoro ja sitten alkaa neljän päivän vapaat... Ihan parasta, mutta todella ahdistavaa. On niin paljon keskeneräisiä asioita. Pitäisi suunnitella nettisivuja, ottaa valokuvia, siivota, bailata ja pestä ikkunat... Ihan noin niin kuin aluksi... Neljän päivän ainaka ehtisi tehdä kaiken... Tai ei mitään... Valitsen todennäköisesti jälkimmäisen.

Kävin kuvaamassa tänään jäljen. Tää on taas näitä kamera seuran juttuja... En halunnut kuvata jäniksen jälkiä niinpä Makken teos Makke saa olla jälki... Toinen vaihtoehto oli Tero, mutta Makke oli nähnyt jotenkin enemmän vaivaa...

Porukat on mökillä, joten kävin postaamassa vanhempieni luona. Ajoin 40 km kastellakseni perunat. Isälläni on aina välillä ihme fiksaatio tehdä jotain hassua. Tällä hetkellä hän kasvattaa olohuoneessa perunoita ämpärissä (ja vähän äidin kukkaruukussa). Kaikessa omituisuudessaan ne on mielestäni ihan hauska juttu. (Olisi ehkä pitänyt ottaa siitäkin projektista kuva). Niitä ei tosiaan ole paljon, mutta sen verran, että aion minäkin olla syömässä olohuoneessa kasvaneita perunoita.

tiistai 20. maaliskuuta 2012

KYSEENALAINEN MAINOS

Sain muutama päivä sitten sellaisen MAINOKSEN, että ajattelin jakaa sen myös täällä. Olen aikaisemmin tilannut sulkuturva palvelun, koska mietin, että jos hävitän esimerkiksi avaimeni (jota on aika liuta). Laitoin lähes koko elämäni sulkuturvan piiriin. Passini, pankkikorttini, avaimeni, puhelimen... KAIKKI tärkeät asiakirjat. Oli kieltämättä turvallinen olo... Sitten vaihdoin puhelimen ja ajattelin linkittää sen myös palveluun... Piti tulostaa papereita ja laittaa ne postilla eteenpäin. Jotenkin kaikki tuntui niin monimutkaiselta... Avaimet oli ihan ok, mutta ajattelin jättää muut asiakirjat palvelusta pois... (En vaan laita uusia pankkikortteja ja puhelimia palveluun). Sitten sain laskun jossa oli uusi laskutuskausi, jonka maksaessani saisin palvelun käyttööni uudelleen. Ajattelin etten ottaisi enää palvelua käyttöön, koska sen käyttö tuntui tosiaan hieman hankalalta. (En tiedä onko palvelu uudistunut sen jälkeen kun kokeilin sitä viimeksi). Sain tosiaan ensin laskun, muistutuksen ja tämä on nyt toinen muistutus asiasta... Mietin aluksi, että lasku olisi "pakko" maksaa, että toiminto jatkuisi mikäli en katkaise tilausta. Mutta luettuani tarkemmin, tämähän on pelkkä mainos! Tarjous. Ei muuta. Mielestäni markkinointi on hieman kyseenalaista, koska tarjousta tuputetaan monta kertaa ja tarjouksen muoto on lasku. Myös sanamuodot ovat niin, että uskon, että saattaa muutama euro kirstuun kilahtaa...

maanantai 19. maaliskuuta 2012

MINKÄ TAAKSEEN JÄTTÄÄ...

Oli jännä päivä tänään töissä. Tein töitä tytön kanssa, jonka olen nähnyt viimeksi yli 10 vuotta sitten. Kävimme samaa aikaan koulua ja olimme samassa "palloilun" valinnaisryhmässä. Tyttöjä ryhmässä oli kolme, josta eräs tyttö melkein aina pois. Vaikka emme olleet koulun ulkopuolella tytön kanssa tekemisissä olimme koulussa hyvää pataa... Kyseinen tyttö on nimittäin tehnyt mm. erään ratkaisevan historian kokeeni! Juttelin äitini kanssa illalla asiasta ja kerroin myös koevilpin. Hän tuntee entisen opettajani nykysen harrastuksensa kautta ja ajatteli, kysyä voisiko historian numeroani alentaa vielä yli kymmenen vuoden jälkeen... :D

Oli mukava muistella tytön kanssa vanhoja ja kuulla nykyset kuulumiset. Tytöllä on kolme lasta joista vanhin on jo 9 vuotias... Jotkut ehtii... :)

Mulla on ollu netin kanssa ongelmia nyt jo pari päivää. Jos siis bloggaamiseen tulee taukoa niin se johtuu siitä, etten ole jaksanut renkala nettiä enää...

UUSIA KUVIA

Väännän taas uusia kuvia. Luonamme kävi bändi tänään promokuvilla ja no itse ainakin tykkäsin kuvista... Olisi niin kivaa laittaa tänne tekeleitä, mutta kuvat lähtevät levitykseen niin en tässä foorumilla halua yhdistyä niihin...

Tempasin viimeyönä ostaen oman domainin... Jaaaa 250 käyntikorttia ja leimasimen täältä. Kaverilleni oli tullut mainos, jossa pakettia kaupataan kymmenellä eurolla (ja siis siihen kuuluu vielä käyntikortti kotelo). No voin kertoa, ettei kympillä lähde kortin korttia liikkeelle... Mainos on suhteellisen hämäävä. Malleja on kyllä paljon (vaikkakin olisi kai kortin voinut suunnitella myös itse), MUTTA... No senhän saa myös kaksipuolisena... Paremmalle paperille... Kiiltävänä ja postikulujakin on... Maksoin omistani muistaakseni vähän vajaa 30 euroa. Ja siis nuukailin postikuluissa niin, että niistä maksoin muistaakseni vähän vajaa 7 euroa ja saankin sitten odotella niitä sitten 21 päivää! Hei haloo kotimaan lähetys! No joo ehkä mä kestän odottaa, koska nettisivuillakaan ei vielä mitään ole... Eli paketti olisi halvimmillaa maksanut noin 17 euroa eikä kymppiä...

Niin kuin nokkelimmat saattaa huomata haaveilen kovasti omasta yrityksestä. Asiat eivät varsinaisesti ole enää haavetasolla vaan jotain on myös asianhyväksi tehty... Se, millä aikataululla asiat tapahtuu on sitten eri asia. Haaveilen laskuttamisesta... Olen nimittäin niin monta vuotta ollut maksajan roolissa... ;)



perjantai 16. maaliskuuta 2012

SISUSTUSTARRAT

Kävin läpi kirjanmerkkejäni ja sieltä löytyi tämä, josta minun on pitänyt jo puhua monesti. Nimittäin sängynpäätytarrat...
Luin asiasta (ilman kuvia) muistaakseni jostan blogista ja olin aluksi hieman innoissanikin tarroista... Nähtyäni vaihtoehdot (vain yhdet) en enää ollut niin innoissani. Oman sängynpäätyni kanssa olen taas hieman strömssöillyt ja tein styroksiin pingotetusta kankaasta päädyn sänkyyn ja taidan pitäytyä myös jatkossa siinä...

Mitä mieltä sinä olet tarroista? Kiinnostaako raakalankku tai joku muu?

Muutenkin sisustustarroja näyttää olevan joka lähtöön... Vai miten olisi lehmä olohuoneessa?

Lehmän saa kotiin täältä.

Eipä silti. Jos minulla olisi sellainen koti jossa todellakin olisi tilaa saattaisi toisella seinällä olla ehkäpä tämä.

torstai 15. maaliskuuta 2012

KEVÄINEN MUSTA

Maailman rumimmat syväykset, mutta ei se nyt haittaa. Olin tänään menossa hakemaan lippuja huomiselle Heli Sutelan keikalle. Levykauppa Äx aukesikin vasta klo 11 ja minä olin hakkaamassa päätä oveen jo klo 10. No ei kai siinä muu auta, kun lähteä kiertelemään kauppoja. No nää mää si tänää ostin... Keväistä mustaa siis... :) Ja muistin mä ne liputkin hakea... :)

keskiviikko 14. maaliskuuta 2012

TEETÄ JA SYMPATIAA

Kävin eilen M:ällä kahvilla (teellä). Juttelimme aika paljon kaikesta, mutta juttumme ikään kuin pyörähti hyvin useasti S:ään. Jouduimme piirtämään parerille jopa L-koodi henkisen ihmissuhdekaavion. Ja voin kertoa, että niitä on hauska tehdä! Täytyy sanoa, että piiri pieni pyörii... Vaikka muistelimme hyvässä hengessä menneitä mietimme samalla, kuinka suhteemme ihmisiin ovat muuttuneet ajan saatossa. Tulimme siihen tulokseen, että jos sama "it" porukka joutuisi nyt samaan tilaan saattaisi se olla kamalin ilta ikinä.
Ajattelin myös herätellä vanhoja muistoja A:n suuntaan ja linkitin alla olevan biisin seinälleni. Väärä mies tykkäsi. Mutta tykkäsin, että hän tykkäsi. Myös kommentti linkissä lämmitti, koska tiedän mitä se todellisuudessa tarkoittaa...





Tekisi mieleni piirrellä vain <3

Perjantain saan viettää myös hyvässä seurassa ja stand upin parissa. Parasta! Mietin, josko vihjaisi myös S:älle asiasta... ;)

maanantai 12. maaliskuuta 2012

KEVÄTOLO

Tänään on ollut ensimmäistä päivää todellinen kevätolo... Sitä tunnetta on hankala selittää, mutta se pitää kokea. Pahimmillaan se saa aikaan omituisia asioita... Niinkuin minulle tänään kävi. Värjäsin tukkani eilen. Tänään musta tuntui hieman turhan mustalle... Voiko musta olla koskaan liian mustaa? Kaivoin kaappini kätköistä myös Oasiksen Be here now levyn joka tuo tiettyjä muistoja mieleeni... Kuin dominojunan lailla aloin kaivella elämäni vanhoja ihmisiä... Tiedoksenne saatettakoon, ettei facebook enää varmenna kaverikutsuja... Siis niin, että oletko nyt aivan varma, että haluat olla tämän ihmisen kaveri... Olin kyllä vähintään innoissani, kun vastaus tuli heti...
Tutkiessani mennyttä elämääni tietokoneelta sain puhelun. M soitti. En ole ollut pikään aikaan häneen yhteydessä. Olemme kai nähneet jouluna viimeksi. M kierteli ja kaarteli, kunnes minun oli pakko kysyä mitä asiaa hänellä oli. Hän kysyi ensin V:stä ja kun kerroin miten asiat olivat menneet ja lähes ennen kuin olin päässyt lauseen loppuun hän kysyi S:sästä... MITÄ? Kieltämättä meinasi mennä mehut väärään kurkkuun. M intti ja intti oliko minulla jotain kerrottavaa asian suhteen. Hän oli seurannut toimintaamme facesta (on meidän molempien kaveri) ja oli tullut siihen lopputulokseen, että jotain vispilää nyt on vaihdettu jo jonkun aikaa kuulemma.... Huomasin selittäväni taas jotain ihan pehmeitä. Sitä se kevätolo teettää... :D No, juttelimme kaksi tuntia puhelimessa ja juttumme kääntyi juhannukseen... Olisiko juhannus suunnitelmat kasaantumassa?

UNISUKAT


Tiedättekös mitkä nämä ovat? No joo sukatpa hyvinkin. Vaikka olen kova kanta astuja niin ei nämä eivät menneet kovassa käytössä rikki... Ja tiedän tekijänkin osaavan tehdä kantapään... Nämä ovat minun unisukat. Minulla on usein jalat kylmät ja olen huomannut, että saatan pitää sukkia jalassa vain varpaissa. Jalan alle tulee kuitenkin ilkeä möykky, kun sukka on kääritty rullalle jalan alta. Nämä sukat ratkaisevat sen asian! Talvella unisukat ovat miltei välttämättömät, mutta tavallinen villasukka on turhan kuuma ja huomaan monesti repiväni niitä jaloista unitokkurassa. Nämä sukat jalassa en ole herännyt kertaakaan yöllä ja jalat ovat juuri sopivat ihan koko ajan... :) Niksi siis tämäkin...

sunnuntai 11. maaliskuuta 2012

KOLME VIILIÄ MYÖHEMMIN

Olin pitkän päivän töissä tänään, joten mitään kamalan ihmeellistä kirjoitettavaa ei ole. Värjäsin myös tukkani (mustaahan sen olla pitää). Samalla värjäsin myös kylpyhuoneen seinät ja lattian ja kaapin mustilla pilkuilla. Jee jee. Istuessani muovipussi päässä tietokoneen kanssa kylpyammeessa (joka jo itsessään on varmasti huvittava näky) ja stalkkasin taas facebookissa ihmisiä. No joo joo stalkkasin S:sää... S ja K olivat tehneet taannoin autovideon (joka kiinnostaa yhtälailla, kun kymmenen kiloa kiviä). Vaikka videossa ei näy ihmisiä niin puheet kuuluu selvästi. Olen aivan varma, että S käytti eilen tavatessamme "mies ääntä". Samaan aikaan mietin mitä ihmettä olin K:ssa koskaan nähnyt? Sen on pakko olla joku aivopieru! Tein S:sälle myös pienen syötin katsoakseni, sen fiiliksiä... Ja nielasihan se sen. Koukkuineen päivineen! Ärsyttää, koska olen enemmän sekaisin ja samalla olen aivan fiiliksissä. Jos minulle olisi muutama vuosi sitten sanottu, että ajattelen keskellä yötä S:sää niin olisin varmaan soittanut valkotakit. Veikkaan, että se olisi ollut myös sama ihminen joka olisi ennustanut, mun kymmenen vuoden kasvissyönnin... Niin uskomattomia tarinoita ovat molemmat. (Huomaan taas huokailevani).

lauantai 10. maaliskuuta 2012

SE TUNNE KUN....

Voi ei! Olisi taas pitänyt kuunnella kummitätiä... Kävin serkkuni lapsen syntymäpäivillä tänään... Hän täytti ensimmäisen vuotensa... Myös omat kummivanhempani olivat paikalla, koska päivänsankari oli heidän tyttären tyttärensä... Olimme siitä lähdössä ja vaihdoin ulkona vielä muutaman sanan kummieni kanssa. Kummitätini kysyi, että lähdenkö käymään vanhempieni luona jonne he olivat nyt matkalla... Näin jälkeenpäin ajateltuna... Olisi ehkä kannattanut...
Pysähdyin tulomatkalla suuremman liikekeskuksen kauppaan. Astuessani liikekeskukseen (jo aikaisemminkin blogissani seikkaillut) S ikäänkuin hyppäsi silmilleni. Ajattelin aluksi, että vaan moikkaan häntä, koska aamuisen työvuoron jälkeen en todellakaan näyttänyt parhaaltani. Huomasin kuitenkin hänen kävelevän myöskin ruokakauppaan niin pysähdyin juttelemaan. Olen eilen tai edellispäivänä laittanut hänelle kutsun tapahtumaan, josta olen itse kovinkin innoissani (siitä joskus lisää). S kysyikin pian, mitä minä olen suunnittelemassa tapahtuman osalta.Huomasinkin pian olevani hänen kanssaan ruokaostoksilla. Selitin tapahtumasta samalla kun teimme ostoksia. En tidä mikä päässäni on vinksahtanut, MUTTA... S näytti niin hyvälle! Ihan kyllä samalle, kun aikaisemminkin, mutta... En mä tiedä. Sipsien ja dipin sijaan (ajattelin mässäillä ja katsoa leffaa) ostin porkkanoita ja viiliä... VIILIÄ!!! Mä inhoan viiliä! Viimeksi tavatessamme S puhui kummallisuuksia jotka ajattelin jättää omaan arvoonsa ja erilaisien ihmissuhdekiemuroiden piikkiin... Nyt jutut kuitenkin jatkuivat... Miksi? Ja miks se ihminen sai mut kuitenkin niin sekaisin? Huomasin puhuvanikin aivan jotain aivan tuubaa! Kamerani on minulle... No aika suuri juttu. Huomasin sanovani, että sä voit lainata mun vanhaa runkoa... Mitä? Mä en lainaa sitä kenellekään! Mitä mä selitän oikein? Päästessämme kassoille S maksoi ostoksensa ensin. Minäkin sain porkkanani pian kassan läpi ja olin maksamassa ostoksiani, kun S otti maitonsa ja sanoi matalalla mies äänellään: Nöpsö (tietenkin siis siviilinimeni), oli oikeesti kiva nähdä, ollaan yhteyksissä... Vastaukseni Juu kuulosti juuri siltä, että seuraavaksi kaadun käsivarsille... Juttelin asiasta kaverini kanssa. (No pakko kai soittaa, kun selitän niin pehmeitä). Hän vain nauroi. Nauroi kaksi tuntia, kun huomasin selittäväni S:n ensitapaamisen (joka on muuten samassa paikassa, kuin vanhenpani ensitapaaminen), sen ärsyttävistä piirteistä (jolloin huomasin huokailevani aina välillä)... Jauhoin hänelle kaksi tuntia puhelimessa S:sästä! Ei oikeasti S!!! Kaikista maailman miehistä S sai minut huokailemaan! Mä en kestä! Kaverini on nähnyt S:sän ja hän ei ehkä maailman vakuuttunein ole asiasta. S oli häntä kohtaan maailman ärsyttävin... Samanlainen, jonkalainen S oli minulle ensitapaamisella... Nyt olisin voinut kuitenkin lähteä hänen mukaansa siltä seisomalta. Jotenkin kamalaa edes ajatella! Olen nimittäin joskus saattanut sanoa ei koskaan... Kaverini laittoi asian V:n piikkiin. Ehkä asialla on jotain vaikutusta... Olenko mä avannut silmät uudelleen?

Kirjoitin pitkän pätkän loppuun biisistä, jonka ajattelin linkittää tänne. Huomasin etten voi/halua sitä sittenkään tehdä, koska liikaa ihmisiä liittyy asiaan. P:n henkilöllisyys olisi selvinnyt ja sitä en halua. Laitan kuitenkin linkin, jonka ajattelin laittaa blogipäivityksestä jolloin kaikki muuttui minun ja S:sän välillä. Se löytyy täältä...

Koska päivitys on pitkä, enkä halua sen olevan pelkkää tekstiä valikoitui loppuun biisi joka ei suoranaisesti liity kehenkään tai mihinkään... Vai liittyykö? No joka tapauksessa jään miettimään S:sää halusinpa tai en...





perjantai 9. maaliskuuta 2012

EI TÄSSÄ MARKOILLA PELATA... EIKU...


Parin päivän vapaiden aikana kävin vanhenpieni luona. Myös veljeni oli vapaalla ja hänkin porhalsi paikalle. Useasti ollessamme "koko perhe koossa" saatamme pelailla jotain. Pelasimme tällä kertaa monta kierrosta Kalaha nimistä peliä. Ollessani pieni meillä oli kirja joka kertoi erilaisista pelestä. Muistan jo lapsuudestani, että olisin tahtonut oppia Kalahaa. Mietin monesti, että olisin tehnyt pelilaudan savesta ja nappulat herneistä. Unohdettuani pelin kuitenkin aikojen saatossa se käveli yks kaks vastaan eräs kaunis päivä. Pelin nappulat ovat pieniä punaisia muovista tehtyjä kovia palloja ja ne nyt saattavat lennellä mihin tahansa. Isälläni oli kuitenkin peliin idea. Ja pian hän kävikin hakemassa hedelmäpussillisen vanhoja markkoja... Siis oikeita vanhoja markkoja... Ja da daa. Oli muuten ihan huippuhyviä pelinappuloita! Ja varanappuloitakin löytyy vielä pussista... :D

torstai 8. maaliskuuta 2012

TORSTAI VAPAA

Ei ole ensimmäinen kertta, kun laitan tämän blogini otsikoksi. Tuskin viimeinenkään. Torstai vapaassa on jotain kovin lepposaa.

Ajattelin, että torstai on ansainnut kinkku-ananas-aurajuustopitsan. Sen siis tein. Ja kyllä. Olen edelleen kasvissyöjä... Mitä kinkkusuikaleet sitten ovat? Näitä. Soijasuikaleet ovat äärettömän helppo kasvissyöjän valinta. Olen tehnyt suikaleista myös laatikkoa ja kastiketta. Niitä siis voi käyttää aivan samaan tapaan, kun normaaleita kinkkusuikaleita.

keskiviikko 7. maaliskuuta 2012

UUSI INTO KUVAUKSEEN

Muiden kuvia katsellessa joko masentuu tai hullaantuu uusista ideoista. Tässä pari päivää sitten tutkiessani uuden valokuvaajan aikaansaannoksia minulle kävi edeltämainituista asioista jälkimmäinen. Selasin valokuvia edestakas ja olin valmis lähtemään kirpparille hakemaan kaikkea rekvisittaa. Olen kuvannut pelkästään tämän vuoden puolella jo 19 Gt kuvia. Kuvien lukumäärä ylittää hieman yli 20 000 kpl. Silti minulla ei ole mitään varastoja kuvia, josta voisi "alkaa vääntämään" jotain uutta. Pitäisi kuvata maisemia ja eläimiä ja yksityiskohtia ja vaikka ja mitä... Ehkä sitten kymmenen vuoden päästä? Siksi tein tämän kuvan viime viikonlopun kuvista.

tiistai 6. maaliskuuta 2012

TESTITULOKSIA

Kerroin tuossa taannoin, että ostin luontaistuotekaupasta Rescue Remedy spraytä. Tuotteen pitäisi auttaa mm: perheriidoissa, onnettomuuksissa, ennen työpaikkahaastattelua, jos olet kaatunut ja satuttanut itseäsi, jne jne.... Sanoin jo aikaisemmin että uskon tuotteen olevan vain kallista humpuukia, mutta kuinkas kävikään?

En varsinaisesti ole ollut paniikkia lisäävissä tilanteissa viime aikoina. V:n kanssa tilanteet nyt menivät miten menivät ja se on oikeastaan ollut viimeaikojen "suurin juttu". Olo minulle on kuitenkin ollut nyt sangen rauhallinen joka asian suhteen. Kyllä ne asiat siitä lutviutuu. Muutaman päivän takainen puhelu täti T:ltäkin olisi voinut saada toiset mittasuhteet jossain toisessa tilanteessa... Kyllähän asia ärsytti, mutta on oikeastaan aivan sama mitä puhutaan...

Onko tuote siis "haluamattani" auttanut vai onko tilanteet vaan muuten jäänyt omaan arvoonsa? Olisin halunnut kirjoittaa loppuun, että maalaisjärjen käytto ostotilanteessa on sallittua, mutta laitanpahan, että jos kokee erilaiset tilanteet ahdistaviksi kannattaa tuote ottaa kokeilumielessä testiin. Eipä siinä mitään menetäkään...

Teksti ei ole sponsoroitu mainos vaan kävin itse ostamassa tuotteen omilla rahoillani.

sunnuntai 4. maaliskuuta 2012

ILOINEN UUSISTA KUVISTA




Olen niin iloinen uusista kuvista! Pääsin kokeilemaan uusia valoja todenteolla ja tykkäsin itse tuloksesta kovasti! Valot siis ilmeni loistohankinnaksi!

LOUKKAAVIA PUHELUITA JA LIIAN VÄHÄN TILAA

Tajusinpahan juuri, että asuntoni on aivan liian pieni! (55m2) Koittaa tässä sitten harrastaa! Minulle on tulossa lapsi tänään 1v kuvalle ja onneton tauskakangas riittää siihen kyllä juuri, mutta aikuista tuossa ei kyllä kuvata... Toivottavasti saan luvan linkittää kuvan myös tänne. Ennen ja jälkeen hengessä...

Sain eilen mielenkiintoisen puhelun. Tätini soitti illalla. Hän on hieman erikoinen luonne enkä ole halunnut pitää häneen juurikaan yhteyksiä... En ollut kuullut, että hän soitti ja ajattelin tehdä taktisesti, että soitan hänelle, kun olemme tulossa pois sieltä helsingistä ja olimme kahvilla puolimatkassa. Ajattelin, että jos olen kotona niin joudun puhumaan hänen kanssaan silloin pidempään. Hän on yrittänyt kylvää riitaa sukulaisien välille, mutta jostain syystä minä olen saanut toistaiseksi olla aika rauhassa ja jos on jotain pieniä juttuja joskus ollut niin olen kuitannut sen aina "T:n jutuilla"... En ole halunnut puida asiaa enkä varsinaisesti ottaa edes kantaa henkilöön aikaisemmin... Eilen kuitenkin ylitettiin minun hermokynnykseni. Olen tehnyt elämässäni tiettyjä valintoja. Aina valinnat eivät ole menneet ihan nappiin mutta osasta olen erittäin tyytyväinen. On tullut ehkä tätäkin blogia lukiessa selväksi, että en ole ihan täysin onnistunut koskaan ihmissuhteissani. Siksi tälläkin hetkellä olen taas sinkku. Olen joskus myös päättänyt, etten tuo sukujuhliin tai vaan muuten kahvittelemaan ketään josta en ole "täysin varma". En siis halua esitellä monimutkaisia epäonnistuneita parisuhteitani, koska en halua joutua siihen voivottelu tilanteeseen, että: "Mitä teille oikein tapahtui, kun se oli niin kiva mieskin". Eroon on aina joku syy enkä minäkään eroista nauti! Olen 28 vuotta enkä ole tuonut kyseiselle tädille ketään koskaan näytille! Nyt asia on käännetty niin, että minä olen lesbo... Sukulaisilta kuulemma kuultu. Vaikka tiedän, ettei tämä voi missään nimessä olla totta, että sukulaisten kanssa olisi asiasta juttua ollut niin silti asia loukkasi minua. Tapa millä asiaa kaiveltiin oli inhoittava. Järkytyin suoraan sanottuna kysymyksestä niin suuresti, etten edes vastannut aluksi kysymykseen. Tämän jälkeen asiaa todellakin ruettiin tivaamaan. Todella raivostuttavaa! Ihan tiedoksi, että olen nainen ja pidän miehistä... Ihan siis perus setti...

perjantai 2. maaliskuuta 2012

ANSKURRELLAAN


Sain tänään kamalan anskurtelu innoistuksen. Ostin laivalta metallisen karkkipurkin jonka tänään päätin päällystää sanomalehdenpalasilla. Vihreä kansi on hirveä, mutta en tiedä millä taipuvan muovikannen voisi esimerkiksi maalata. No olkoon nyt ainakin hetken näin. Sanomalehdenllä leikkiminen oli kieltämättä hauskaa ja kun purkki oli tullut valmiiksi ajattelin päällystää myös kenkälaatikon jossa pidän maksettija laskuja. Ajattelin aluksi, että päällystäisin koko laatikon sanomalehdellä, mutta tulinkin toisiin ajatuksiin, koska voi olla että decubase-lakka olisi loppunut kesken... Toisaaltaan tuntuu, että voimapaperi oli parempi vaihtoehto muutenkin...


Tässä yksi ilta sattui myös kaamea katastrooffi! Kuvassa on seinäni... Ja seinässä on kuohuviiniä! Punaista mansikka Fresitaa... Eikä lähde irti! Ei sitten millään! Avasin kuoharin keittiössä ja se todellakin kuohui. Ilman suurempia ajatuksia lähdin juoksemaan vessaan ja tämä kyseinen seinä on keittiön ja vessan välissä. Siinä se sitten oli enkä edes heti huomannut sitä. Ja voin kertoa, että se näyttää paljon pahemmalta luonnossa! Onko mitään kikkaa millä sen saisi pestyä... Pohja minittäin on kohokuvioinen tapetti!!! Meneeköhän maalaushommiksi? Ja nippelitietona, että ei ole muuten ensimmäinen kerta, kun viinit ovat kyseisessä seinässä! Viimeksi kuohari oli "oikean väristä" eikä siis näy. Ihme seinä!

torstai 1. maaliskuuta 2012

OVI AUKI

Arvatkaas mitä? On tämän vuoden ensimmäinen päivä, kun pidän parvekkeen ovea auki. Alkaako se oikeasti kevättä tekemään? Asun viidennessä kerroksessa ja parvekkeeni on, kuin huonosti lämmitetty sauna kesäisin. Kesällä lämpö saattaa olla yli 50 astetta (kun mittari on varjossa), joten kesällä oven auki pitäminen silkkaa hullutta. Mutta nyt... Ilma on raikas ja muutaman asteen sisälämpötilaa viileämpää. Mullahan on sisällä 23,8 astetta ja parvekkeella näyttäisi oleva 16 astetta.

Viime vuonna muuten kevät oli pidemmällä samaan aikaan. Elettiin nimittäin jo 2. maaliskuuta. Mutta nyt... Väristään vieläkin maaliskuun ensimmäistä päivää... :)